lauantai 30. kesäkuuta 2012

Ensimmäinen kortti

Tässä se nyt on. Ensimmäinen korttini. Aikani täällä olen lukenut muiden ihania korttiblogeja ja viimein rohkaistuin itsekin kokeilemaan. Nyt olisi ollut ihan toisenlaisen kortin olo, mutta tarvitsin kaverin vauvalle vauvakortin. Kovin vauvainen tästä ei kyllä tullut. Taitaa olla enemmän äidin ja isosiskon mieleen. Suunnittelin tuohon kehykseen jotakin söpöä vauvakuvaa, mutta sellaista ei etsiskelyistä huolimatta löytynyt nyt tähän hätään. Se jotenkin askartelussa ärsyttääkin, että kun kerrankin on joku idea niin aina jotain värkkiä puuttuu. Vaikka nytkin oli pöydällä levällään vaikka mitä sellaista, mitä ei sitten käytettykään.
Ja kuten ehkä huomaatte, niin itsetunto on ainakin nollissa. Olen vähän sellainen ihminen, että jos tiedän, että joku on minua parempi jossain, se tarkoittaa sitä, että minä en osaa ollenkaan. Tiedän kyllä, ettei se niin mene, mutta siltä se nyt vaan tuntuu. Ja olen aivan varma, että olen nyt tässä kortissa rikkonut jotain korttiaskartelun kultaista kirjoittamatonta sääntöä. On se kumma kun tykkää itse tekemisestä, vaikka lopputulos ei miellyttäisikään.

Joten nyt jos blogiini eksyy korttibloggareita, niin toivoisin ihan rehellistä palautetta. Ja muutenkin kommentteja on aina kiva saada. Arvontaankin voi vielä osallistua.
Prinsessakortti

torstai 28. kesäkuuta 2012

Värityksiä


Kun talous ei anna nyt ostaa lisää leimasimia, eikä noita samoja jaksa koko ajan väritellä (ja kuitenkin teki mieli väritellä) niin piirtelin sitten ja värittelin. Enkä todellakaan väitä että osaisin piirtää. Ehkä tässä värittämisessäkin olisi joku mieli jos osaisi vähän paremmin piirtää. Mutta ainakin aika kului mukavasti.
Pupu. Enkä ymmärrä miksi tämä taas tuli näin päin.

Punaisia kukkia. (Ja mikä ihme näitä kuvia nyt vaivaa? )

Nämä yrittävät olla lemmikkejä.

Vaaleanpunainen elefantti. (vähän on sumea kuva)

Kakuro







Ja nyt on tulossa aika onhooset arpajaiset, eikä yhtään mieli piristy, jos ette osallistu.
Tästä arvontaan.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Kesäarvonta

Koska oma kesäni ei ole lähtenyt matkaan oikein mukavasti, eivätkä säätkään ole suosineet, ajattelin piristää itseäni (ja teitä lukijoita) ARVONNALLA.

Arvonta suoritetaan La 7.7.2012


Arvontaan pääset mukaan kommentoimalla tätä kirjoitusta. Jos lisäksi liityt lukijaksi tähän blogiin (oikeassa sarakkeessa sininen nappula, jossa lukee liity tähän sivustoon), saat toisenkin arvan. Ja kolmannen arvan voit tienata jakamalla linkkiä tähän arvontaan joko blogissasi tai facebookissa. Ilmoitathan kommentissa monellako arvalla olet mukana.

Palkintona on keraaminen kumisaapas (joka on ihanan retro, mutta ei vain istu meillä mihinkään tällä hetkellä), 30 ml tuubi Oriflamen käsivoidetta ja minun virkkaama amiguruminorsu.



Nyt vain paljon jakoa tälle blogille ja arpaonnea kaikille!

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannuksen taikaa

Juhannusaatto oli varsin tuottelias päivä. Lapset viettivät aikaa mummon kanssa, muut saunoivat, uivat, grillasivat ja joivat. Minä virkkasin. :) Tässä tulos. Turkoosilla norsulla onkin jo uusi koti.

Norsut ja possu.
Maisemissa ei ollut valittamista. Itse vain en ole veden ääreltä kotoisin, eikä uiminen ole mikään lempiharrastus. Niinpä jätin kylmän veden vesipedoille ja istuin varjossa.

Miehen suvun mökin yksityinen uimalampi.


Juhannuspäivän iltana ajelimme miehen kanssa etsien kyläpaikkaa. Kun sellaisen löysimme, muut vieraat toivoivat mäyräkoiraa. Tällainen "peräseinäjoen muotovalio" siinä yön pikkutunteina sitten valmistui.

"Putkikassi"

Osasin sentään jonkinlaisen kukkaseppeleen tehdä. Mutta ei tämä kyllä mitään priimaa ole. Kasassa pysyy joten kuten. Tyttö oli kuitenkin ihmeissään tästäkin vähästä.
Yrmeä juhannusneito
Ja tällaista oli kotona tapahtunut kun olimme poissa. Kauniit liljat kukkivat. Mansikkamaalla oli kukkia valtavasti ja vähän jo raakileitakin. Viime kesänä ostimme muutaman mansikantaimen. Niiden piti viime kesänä jo tuottaa marjaa (alle 10 marjaa taisi tulla), mutta rönsyjä ne tekivät aivan valtavasti. Laajensimme mansikkamaata rönsyistä ja tosi hyvin ovat nekin lähteneet kasvamaan. Tänä vuonna odotettavissa on enemmän mansikoita kuin viime vuonna. Harmi vain kun meillä on yksi pahasti mansikka-allerginen. Taidan saada syödä yksin kaikki mansikat.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Surumielinen pupu

Eilen oli aika surumielinen ilta. Niinpä virkkasin paikallisessa pubissa tällaisen surumielisen lurppakorvaisen pupun. Toivottavasti tämä juhannusreissu tästä muuttuu iloisemmaksi.

Luppakorvapupu

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Hippi

Provinssi-rockista inspiroituneena selailin vähän lehtiä ja ravelrya. Ihan just ei sellaista ohjetta löytynyt kun halusin (ja olen vaan liian laiska suomentamaan), niinpä virkkasin taas "omasta päästä". Työkaveri tässä taannoin totesikin että: Sun päästä on aika moneksi. Eilen jämähdin katsomaan telkkarista elokuvaa ja sen aikana tuli virkattua tämä hippipipo valmiiksi. Ja pakkohan sitä oli vielä yöllä vähän kuvata. Ja ettei vaan uni tulisi niin piti vähän leikkiä puhelimen PhotoShop Expressillä.
Niin vaan musta tuli (taas) hippi.


Päivällä askartelin tytön kaverina rannekoruja. Tyttö haluskin sitten lahjoittaa korut mulle. Onneks tuli vähän reiluja niin mahtui mun käteen. Sopii hyvin pipon kanssa samaan tyyliin.



Arvaatteko kumman korun mä oon tehny?

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Arkkikaupan arvonta

Mitenkähän mä nyt näin, melkein unohdin koko arvonnan. Mutta huomiseen asti on aikaa osallistua.



En vaan osaa

En tiedä mitä taas kädetin kun en saanut lisättyä tätä kuvaa edelliseen kirjoitukseen. Muistin, että onhan mulla yks julkaisematon festarikaverikuva. Tämä norsu tuli valmiiksi jo perjantaina ennen festareiden alkua ja meni lahjaksi YleX Aamun toimittaja Matti Ylöselle. Mattia en henk. koht. tavannut, mutta kai se Ile on vienyt tämän perille. Ile sai myös omansa, jonka oli tarkoitus olla turkoosi kissa, mutta en tiedä mikä otus siitä oikein tuli.

Norsu-festarikaveri

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Rokki takana

Tein pari uutta festarikaveria tuossa Provinssi-rockin sivussa. Harmi vain kun kuvat jäi ottamatta siinä kiireessä.

Tänään olimme lasten kanssa ulkona ja leppälinnut suhahtelivat aika tiuhaan edes takaisin. Välillä näytti siltä, että taisivat hylätä pesänsä puupinossa, mutta kyllä siellä taas elämää on. Tänään kuului ihan valtavaa sirkutusta muutenkin ja ihan selvästi myös pesästä kuului hentoa piipitystä. Poikasia siellä siis on. Kuvaa nämä pienet kaverit eivät anna itsestään ottaa. Hassu tilanne oli, kun istuin puutarhatuolissa aika lähellä puupinoa. Uroslintu oli tulossa joku ötökkä suussa takaisin pesälle ja huomasi minut. Ihan muina lintuina se istuskeli pyörän sarvessa ja vilkuili minua. Antoin kyllä katsoa, mutta ei liikkunut. Heti kun käänsin katseeni pois, kuului kun lintu suhahti puupinoon. Aika ovela.

Sitten vielä yksi hyödyllinen linkki virkkauksen avuksi Virkkaussanasto. Tämä tänne itsellekin muistiin.

Lämpimiä kesäpäiviä kaikille. Kunhan saan univelat kuitattua niin kyllä taas alkaa virkkauksia tänne ilmestyä. Sen verran inspiroiva tuo Provinssi oli.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Kori

Tänään tuli tehtyä vähän toisenlaista virkkausta ja palattua samalla lapsuustunnelmiin. Muistan kun olin pieni ja kesäisenä päivänä istuimme kotitalon portailla leikkaamassa matonkuteita. Tai minä touhusin omiani ja äiti ja kaksi mummaa leikkasivat matonkuteita. Itse en vain päässyt pihalle leikkaamaan ja nauttimaan ihanasta kesäsäästä, sillä meidän terassi on käsitelty juuri suoja-aineella, jonka pitää antaa vielä vähän kuivaa. Mutta matonkuteen leikkaamisesta tuli kyllä niin lapsuus mieleen.
Leikkasin siis tätä koria varten kudetta puuvillakankaan jämäpaloista. Enemmän aikaa ja vaivaa vaati tuo kuteen leikkaaminen. Virkkaamiseen sitä ei juurikaan mennyt. Itse olen tosi tyytyväinen ja tykkäsin tehdä. Teen näitä varmasti lisää, jos vain jaksan leikata kudetta.

Pikkuinen kori

Tähän tarkoitukseen korin tein. Kun valmiit jutut tahtoo levitä pitkin ja poikin. Tästä näkee samalla vähän kokoluokkaa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Lisää festarikavereita

Nämä ovat ehkä enemmän meidän 'karvapää'-festarivieraiden mieleen. Pikkuinen piru ja leijona. Kohta loppuu muovipallot. Ja nyt ei ole paras aika vuodesta yrittää löytää niitä.


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Festarikaverit

Keksin käyttötarkoituksen niille yllätysmunien muovipallukoihin tehdyille hahmoille. Noinkin pienestä pallukasta saa täydellisen festarien selviytymispakkauksen. Tai noi, täydellinen olis sellanen minne sais vielä kertakäyttösadetakin. Yritän nyt ahkeroida näitä, meidän festarivieraita varten, mahdollisimman paljon ennen ensi viikonlopun Provinssi-rockia.
Kummasti myös vaikuttaa se että hammasta on lakannut särkemästä. Olen saanut tänään virkattua kaksi pikkuista kaveria ja päivää on vielä jäljellä.

Kisu ja nalle.

Sisältö: Korvatulpat, purkkaa ja kondomi. Mitä sitä muuta festareilla tarvii? Avainrenkaan ansiosta tähän saa myös avaimen kiinni, jos sellaista sattuu tarvitsemaan.
Edit: Tässä vielä yksi pikkuinen pupu tälle iltaa.

Pupuli

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Kaikenlaisia käsitöitä

Tällä viikolla olen kärsinyt niin infernaalisesta hammassärystä (ja käynyt kaksi kertaa hammaslääkärissä), ettei kovin paljon valmista ole tullut. Jotain kuitenkin ja tänään ainakin  koko viikon edestä. 

Pojalla oli kolmessa turkoosissa paidassa, toisessa hihassa, useampi pieni reikä. Ostin jokin aika sitten Me&I:n siilipaidan juuri tätä paikkausprojektia varten. Tässä paidassa oli niin monta reikää ettei yksi siili riittänyt sitä paikkaamaan. Niinpä tähän tuli uudet hihanpätkät. Vielä pitäis saumurilangat huolitella piiloon. Ja muut paidat odottaa edelleen paikkausta.
Turkoosin paidan elämää jatkettiin Me&I siilipaidan paloilla.
Ainut tällä viikolla valmiiksi asti tehty amigurumi. Yrittää olla ukkeli leijonapuvussa. Jotenkin en nyt ole tyytyväinen näihin huppuhahmoihin, vaikka muiden tekeminä ne näyttävät kaikista söpöimmiltä. Höh.


Ja näistä kiitos äidilleni. En löytänyt pojalle sopivia kesähousuja mistään. Pienille pojille näyttää olevan myynnissä vain sortseja ja farkkuja. Tytöille on legginssit, mutta pojille ei mitään siihen tilalle. Ostin sitten tuon ruskean neuloksen ajatuksena jos jaksaisin jossain vaiheessa niistä pojalle housut ommella. Tänään äiti tuli käymään. Laitoin hänet ensin vain piirtämään kaavat, sitten leikkasimme kankaat. Ja koska oli kerrankin lapsenvahti paikalla ja tavarat jo valmiiksi levällä, niin tuli sitten ommeltua kahdet banaanisuklaajoogahousut. Kaava on 4/2007 Ottobresta. Pojalla on käytössä 98-104 cm kokoisia vaatteita. Näistä housuista suurin koko oli 92 cm ja alkuperäisessä kaavassa ei ollut noita pitkiä resoreita. Ajattelin että hoikalle pojalle tulee noiden resorien avulla ihan sopivat housut. Ja niin tulikin. Olisi itse asiassa olleet ihan hyvät ilman resoreitakin! Mutta nyt menee tosi pitkään kun vyötäröltä ja lahkeista saa tarvittaessa käännettyä lisää mittaa.
Housujen tarve on tällä hetkellä todella suuri, kun poika opettelee kuivaksi. Näistä housuistakin on vielä saumurilangat siistimättä. Poika sovitti toisia housuja ja kas kummaa, heti tuli pissa. No siihenhän nämä tehtiin.
 
Banaanisuklaajoogahousut

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Arkkikaupan haaste #29

Arkkikaupan haaste #29 on ensimmäinen arkkikaupan haaste johon osallistun. Arkkikaupan Anne ja syynä siihen, että löysin kaikenlaisia kortti- ja askartelublogeja ja askartelu alkoi polttaa minuakin. En vain vieläkään tajua miten niitä kaikkia ihanuuksia voi osata tehdä? Miten ja missä aikuinen ihminen voi oppia askartelemaan? No täällä mennään nyt yritys ja erehdys metodilla. Ja perhos-aiheiseen haasteeseen osallistun leimailuilla, joista osan on värittänyt 5v tyttöni. Jospa tästä askartelusta saataisiin meille tällainen tyttöjen yhteinen harrastus.

Keiju ja perhosia

Tytön värittämä

Keiju, perhosia ja pupunen

Tämä on aivan ihana. Tyttöni väritti tästä kaverilleen synttärikortin sillä välin kun itse puhuin puhelimessa. Hän oli myös ihan omatoimisesti lisännyt kuvaan muutamia tarratimantteja. Taitaa olla parempi kortintekijä kuin äitinsä.

Sininen keijukainen

Uudet puuhat

Kävin tänään askartelukaupassa ostamassa turvasilmiä amiguruille. Turvasilmät sinällään ovat minulle ihan uusi juttu, mutta päätin kokeilla. Ihanien kortti- ja askartelublogien innoittamana olen jo jonkin aikaa haaveillut leimailusta ja muusta askartelusta. Tänään rohkaistuin kysymään leimaamisesta ja ostamaan ensimmäiset leimani. Akvarellipuuvärit minulla onkin, vaikka ne ovatkin jonkin aikaa jo toimettomana maanneet askartelulaatikossa, enkä ole oikein koskaan osannut niitä käyttää.
Ihan ensimmäisenä iskin silmäni tähän neulovaan tyttöön. Minä. 

Ihka-eka leimani. Värit vähän levisi kun kostutin tätä. Mutta harjoitus tekee varmaan mestarin tässäkin.
Ostin myös setin jossa oli keijukaisia, perhosia ja pikkuisia pupuja. Harmikseni tuo ikivanha akvareillipaperi kupruilee kuitenkin kun sitä kostuttaa. Täytyy ehkä vielä palata paperinostoon. Vaikka parempi olisi nyt hetki pysyä poissa askartelukaupoista, ettei tarvi syödä näitä leimoja.

Keijukainen valmiina.

Keijukainen väritettynä.

Puput väritettynä

Puput valmiina




Jaahas, mitäs varten tämä taas tuli väärinpäin vaikka nyt on otettu vaakakuva? Aina ei voi ymmärtää. Jos ensimmäisessä kuvassa olin minä, niin kukahan tässä sitten on? Asianosainen tunnistaa itsensä ainakin sohvan väristä.

Viikonlopun virkkaukset

Lueskelin viikonloppuna Ravelrystä englanninkielisiä ohjeita ja olin jotain ymmärtävinäni. Niinpä testasin tuota huppupäätyyliä. Näihin kahteen kaveriin en ole ihan tyytyväinen. Toisen naama pullottaa tuolta hupusta ja toinen hukkuu huppuunsa. Kolmas on koukulla valmistumassa, saa nähdä mitä siitä tulee. Olen nähnyt jotain vähän tähän tyyliin tehtyjä amigurumeita ja ne ovat suloisia, nämä eivät. Tai sitten olen vain liian kriittinen.

Huppupäiset nallekaverukset.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Pikku pöllö ja tuore vihta

No nyt on luvassa joukko sumeita kuvia. Siis todella sumeita. Tämän päivän valmis kaveri on mun uus avaimenperä. Pöllö tietty. Oon nyt aivan hurahtanut niihin. Ja tämä oli tosi kiva tehdä. Taas tuollaiseen kinder-palloon tehty. Laitoin liimaa virkkauksen ja muovipallon väliin niin pysyy paremmin sisukset paikallaan.

Mies toi työpäivänsä päätteeksi tuliaisina ihan tuoreen vihdan. Ensimmäisen tälle kesälle. Kyllä se olikin paljon hellempi ja mukavampi kuin ne vanhat kuivat risut joilla on koko talvi vihdottu.


Uusi pöllöavaimenperä. Ja onko sillä tosiaan nokka noin vinossa kuin kuvassa näyttää?

Mitähän pöllön sisään voisi kätkeä?

Kaverukset. Lisäsin tuohon sammakkoonkin tänään avainlenkin.

Tästä taidosta olen tosi ylpeä. Että olen oppinut ihan ilman ohjetta virkkaamaan peilikuvat, jotka edes joten kuten muistuttavat toisiaan.

Ja sitten se vihta. <3

perjantai 1. kesäkuuta 2012

Sammakko suurisuu

Pöllön tekeminen oli niin kivaa että piti koittaa tehdä toinenkin. Tosin tämä sammakko on tehty alkuperäisen idean mukaan suklaamunan muovipallukkaan.
Mitähän näin pienessä rasiassa voisi säilyttää?
Ajattelin tehdä tästä avaimenperän. En vaan tiedä malttaako sitä sitten käyttää.
Niin ja tämä sammakko on turkoosi vaikka kuvassa näyttää siniseltä.