Hupsis, mihin hävisi huhtikuu?

Aivan hävettää. On aika iso kynnys näin pitkän hiljaisuuden jälkeen taas kirjoittaa. En tiedä mihin tuo aika on kulunut. Ainakin viimeisen viikon ja vähän ylikin olen ollut kipeänä. Ensin muuttui vasen silmämuna punaiseksi, sitten tuli kurkku kipeäksi jne... Tauti on kyllä ollut mitä merkillisin. Joka päivä on ollut ihan eri oireet. Yhtenä päivänä luulin kuolevani päänsärkyyn, joka teki aivan oksettavan olon. Viralliseksi syyksi paljastui molemminpuolinen poskiontelotulehdus ja korvatulehdus. Antibioottikuuri kummasti helpotti asiaa. Tosin silmämuna on edelleen punainen, eikä sille ole löytynyt syytä tai helpotusta.

Ennen sairastelua oli se kauan odotettu Tallinnan reissu. Harmi vain, että olimme lauantaina niin myöhään perillä, etten ehtinyt Karnaluksiin tai mihinkään muuhunkaan lankakauppaan, joita olin netin kautta onnistunut löytämään. Meillä oli vapaa-aikaa vasta sunnuntaina enkä onnistunut silloin löytämään yhtäkään lankakauppaa. :( Mutta keväinen Tallinna oli kyllä muuten upea ja jäi vähän nyt kaivelemaan ne lankaostokset, joten jos sitä kesälomalla suuntaisi taas Tallinnaan. Risteilyt nyt eivät kauan kestä eivätkä maksa paljon mitään. Eri asia on lähteä täältä Etelä-Pohjanmaalta ensin Helsinkiin. Reissu oli työpaikan virkistysmatka ja olimme katsomassa Eesti Rahvusballett:ssa Luikede järv eli Eestin kansallisbaletissa katsomassa Joutsenlampi. Kyllä oli mahtavaa. Se oli jotain niin mahtavaa, ettei sanat riitä kuvailemaan. Täydellinen kehonhallinta on jotain mitä kadehdin. Mutta sellaista ei kai saavuta kutimen kanssa pehmeän tuolin syvyyksissä?

Yksi aikarosvo on ollut miehen firmalleen hankkima tablettitietokone. Toistaiseksi se on ollut vain pelikäytössä. Nyt täytyy oikein tietoisesti vähentää pelaamista ja ottaa mielummin kudin käteen. Jotain askartelua sentään olen saanut aikaan. Lapsilla oli vappuna hoidossa vappujuhlat. Hoitajat olivat järjestäneet sirkuksen ja pukeutuivat itse esiintyjiksi (pelle, leijona, leijonan kesyttäjä jne...) ja lapset saivat pukeutua mielensä mukaan. Tyttö päätti heti kun asiasta ilmoitettiin, että hän on sitten hevisaurus. Hoitajakin luulivat, että meillä on jo joku hevisaurus-puku. Ei ollut, mutta nyt on. Ja taatusti parempi kuin kenelläkään muulla. Kaverini on innostuneempi ompelemisesta kuin minä, joten ompeluutin hänellä mekon, kävin konsultoimassa serkkuani Tiimarissa, tilasin netistä niittejä ja vähän askartelin... Niin muuttui meidän neiti Milli-Pilliksi. Meidän Milli-Pilliä jännitti niin, ettei saatu oikein kunnon asennetta poseerauksiin.

Mikäs sitten sai minut vaivautumaan koneen äären pitkästä aikaa? No, ne valtavat onnen ja ilon kyyneleet ja lämmön tunne, jotka SNY:ni eli Päivi Helmien Kimallusta -blogista sai aikaan lauantaina. Perjantaina, vaikka olin vielä aika huonossa kunnossa, oli pakko tehdä koko illan kestävä kauppakierros (ruokakauppa, puutarhakauppa jne.). Sinä aikana Päivi oli käynyt katsomassa, josko olisin kotona. Toisaalta harmittaa tosi paljon, etten ollut. Miten ihanan haastava ja täysillä mukana ollut SNY minulla onkaan tänä keväänä ollut. Olisi ollut mukava tavata. Toisaalta siinä kunnossa, ennen antibioottikuurin alkua, yritin välttää kovin läheistä kontaktia kehenkään. Joten parempi vain, etten tartuttanut tätä tautia. Lauantaina mieheni kävi hakemassa aamun lehden ja toi minulle sänkyyn valkoisen kirjekuoren. Luulin ensin, että naapuri on tipauttanut yhden kuvaston meidän laatikkoon. Kuori tuntui kyllä aika painavalta ollakseen kuvasto. Ja voi mitä sieltä paljastuikaan... Aivan upea kirja. Suloisimmat Sukat Uusia innostavia neuleohjeita. Mitä muuta tuosta kirjasta voisi sanoa kuin IHANA, IHANA, I-HA-NA! Tuon kirjan parissa vierähtää varmasti tovi jos toinenkin. Teoriaosuutta olen jo iltalukemisena ihmetellyt. Tämä kirja kyllä totisesti haastaa minua vielä piiiiitkän aikaa. Mutta todella innostavalta kuitenkin vaikuttaa. Ei siis lainkaan lannistavalta. (Ai niin, oli siellä kuoressa myös mikro-pop corn-pussi, mutta se joutui jo johonkin hukkaan ennen kuvan ottoa ;) )

Koska kaikessa tässä lamaannuksessa se sukkaprojekti on päässyt aivan hautautumaan jonnekin päätin, että nyt kyllä esittelen sen, jotta saisin teiltä lukijoilta tsemppiä siihen ja sukat ajoissa valmiiksi. Tämä kirjakin tuli juuri sopivasti sitä ajatellen. Olen nimittäin yhtä ideaa pyöritellyt päässäni ja yrittänyt hahmotella kirjoneuletta siitä. Mutta noilla silmukkakuvioilla siitä tulee täydellinen. (Tai siis jonkun muun tekemänä se varmasti olisi täydellinen :) ).

Nyt siis lupaan taas päivittää tätä vähän useammin ja laittaa pystyyn myös luvatun kilpailun jne. Paljon on ideoita ja nyt on aika alkaa toteuttaa niitä. On muuten ihana huomata, että vaikka nyt en ole paljon blogissa edes käynyt enkä lukenut tai kommentoinut muiden blogeja, täällä on silti joku käynyt kurkkimassa. Joku lukee blogiani, olen siis olemassa?

Toukokuun SNY-paketti

Keväinen Tallinna

Mill-Pilli

 

PS: Kuvat on kuinka sattuu kun piti lisätä ne puhelimella jälkikäteen. Kone ei nyt suostunut yhteistyöhön. 

Kaunis talvipäivä

Lupasin esitellä teille jotain SNY:n lähettämistä langoista tehtyä. Tässä sitä nyt tulee...

En oikein tykkää pipoista, mutta mulla on ollu samat korvaläpät ties kuinka kauan. En edes tiedä mistä ne on mulle tullu ja kuinka vanhat ne on. Muodissa ne ei ainakaan ole olleet vuosikausiin. Vanha kuosi oli mikäliepantteri, joku ihmeellisen ruskea kuitenkin. Olen jo aikaisemmin ajatellut, että niille täytyisi tehdä jotain, mutta se on aina vain jäänyt ja jäänyt. Nyt tuo SNY:n lähettämä kirjava puuvillalanka sai aivoni raksuttamaan. Päätin viimeinkin tuunata ne korvaläpät.

Lankaan ihastuin ihan täysin. Tätä täytyy hankkia lisää. Tästä vois tehdä jotain vähän isompaakin. Näihin korvaläppiin meni melkein koko kerä, vaikka korvia vasten olevat kohdat on tehty toisesta langasta. En vain ole ihan varma tykkäänkö näistä korvaläpistä nyt. Idea on parempi kun lopputulos. Aikaisemmin ne ruskeat korvaläpät sentään vähän maastoutuivat, mutta näitä ei voi olla huomaamatta. Lisäksi, nämä eivät pysy enää yhtä hyvin korvilla kuin ennen. Vielä en tiedä mitä näille teen. En kyllä millään viitsisi purkaakaan, kun tuo lanka ei luultavasti siitä oikein tykkää.

Kirjavista korvaläpistä huolimatta meillä viettiin mukavaa talvipäivää ulkona. Eilen ajeltiin kotiin siinä kamalassa lumipyryssä. Olin aivan merisairas kotona vaikka ajoin. Apukuskin paikalla olisin varmaan oksentanut jo autossa. Tänään piti sitten kolata se pyryttänyt lumi pois pihasta.

Kyllä onni on tällaiset maisemat heti oman tontin rajalta katsottuna. Tyttö kirjoitteli ja piirteli hankeen. Poika oli taas kerran apuna puutöissä. Meillä on tänä talvena jo poltettu puuvajallinen puita. Nyt otetaan sitten ulkona olevasta pinosta. Kyllä siitäkin tällä menolla ainakin puolet ehditään ennen kesää polttaa. Meillä on puukiuas, joka lämmitetään melkein joka ilta, joten kyllä niitä puita vain kuluu.

Poika keräsi sangon täyteen pieniä kalikoita puuhuoneen pohjalta.

tyhjä puuhuone

PS: Nyt tuli kyllä aivan omituisia kuvia. On kuvanlaatu kärsinyt matkalla aika tavalla. Edelleen kaipaisin vinkkiä järkevään kuvansiirtoon. Kiitos.

Yllytyshullu hamsteri

Asteikolla 1-10 miten helposti luulette mun lähtevän mukaan uusiin juttuihin?

Nooh, aika helposti näemmä. Taas tuo Norsis sai mut "houkuteltua" mukaan uuteen juttuun. Eli Muistikirja maaliskuuhun. 

Positiivista tässä on se, että pitkästä aikaa tuli sellainen tunne, että saan jotain aikaan. Edes askartelu rullaa, vaikka noi muut jutut tuntuu tökkivän. Kun katoin noita Norsiksen ja Inarin vihkoja, totesin, että tuo kuminauha on kyllä kätevä. Kun vihon väliin tulee mahdollisesti lisää kerroksia, niin on kiva, ettei se pullota auki miten sattuu. Jostain tuolta kätköistä löytyi ruutuvihko, jonka kansi on vähän paksumpaa kierrätyspaperia. Ajattelin siihen vihkoon virittää jonkinlaisen kuminauhan. Ja sitten ajattelin laittaa pari nappia ja koristella vähän...

Etukansi. Tässä kuvassa on värit aika kohdallaan.

Takakansi.

...sitten se näytti siltä, että siitä vieläkin uupuu jotain. Lisäsin vähän teippiä ja sitten lähtikin lapasesta.

Toinen tosi hyvä juttu mitä tästä askarteluinnostuksesta (ja oli tässä nyt muutakin takana) seuras, oli se, että tuli siivottua ja järjestettyä kaikki askartelutarvikkeet. Tai no siis kaikki ja kaikki. Hmm. No ainakin ne aktiivisemmin käytössä olevat ja ne jotka sattui nyt löytymään.

Edit: yks kuva oli illalla unohtunu. Hups. Siinä nyt on mun askartelulaatikko ja paperikassi.

Ja niitä järjestellessä otin taas tuon vihon käteen ja...

Uusi takakansi

Etukansi

Että kyllä mun nyt täytyy varmaan toivoa, että se maaliskuu tulis äkkiä ja pääsis tekemään jotain tuonne vihon sisäpuolellekin. Kannet loppuu kohta.

Vihon kansissa on käytetty jotain sekalaisia nappeja, joita sattu löytymään. Tuo pieni rusettikin on jostain irronnut. Veikkaisin, että jonkun alushousuista. :) (Onko tämä nyt sitä paljon pelättyä alushousujen tuunaamista?) Pilkullinen pinkki nauha on ollut sukkapaketin ympärillä ja tuo "kuminauha" on tytön housuista ratkottu resori kun jatkoin housujen käyttöikää pidemmillä resoreilla. Mittanauha ja "viivakoodit" ja pari muuta on teippiä. Ihan Prisman hyllystä nyt nappasin mukaani. Kun en oo vieläkään jaksanu sivistää itteäni, että mitä ne washi-teipit oikein on? Mutta tuo mittanauha on kyllä kivaa. Harmi vain, että niissä Prismassa myytävissä paketeissa oli kaks rullaa samassa ja aina toinen oli mun mieleen ja toinen ei. Tuo mittanauha on tosi kivaa ja käy vaikka mihin, mutta mihin voi teipata tuollasta missä on välissä noita koodeja ja sit jotain robotteja?

Leimat on tehty aivan super-super-super-ihanalla leimasetillä, jonka ostin Tiimarista. Oli vielä halpakin niin isoksi setiksi. Nappien lisäksi siinä oli lankarullia ja muita ompelutarvikkeita. Nyt on vaan sit ihan pakko ruveta laajentamaan mustevalikoimaa. :) Tää on siis loputon suo.

Tuo mun pieni askartelulaatikko on Ikean vanerilaatikko, jonka oon tuunannu Me&I -lautasliinoilla. Se on niin täynnä tavaraa, että se pitää melkein purkaa tyhjäksi, jos sieltä meinaa jotain löytää. Lahjakassin pelastin työpaikan pahvipaavosta. Tarkoitus oli käyttää sitä SNY-paketin lähettämiseen, mutta nyt se taitaakin jäädä meille. Se on nimittäin täynnä paperia. Sellaisia vähän suurempia arkkeja, jotka eivät tuonne ikean laatikkoon mahtuneet. Ihan sairasta. Mä luulin, ettei mulla oo mitään askartelutarvikkeita. Ainakaan mitään oikeita askartelutarvikkeita.

Tehtiin tytön kanssa myös maaliskuulle kalenteri. Maaliskuulle ei ollut mielessä mitään tiettyä teemaa, mutta minä kaipasin kirkkaita värejä. Tyttö sai äidiltäni tapettien mallipaloja ja kuviolävistäjän. Hän sitten paineli sydämiä minkä ehti ja minä koitin keksiä mitä niillä tehtäisiin. Tässä ei ole kyllä päätä eikä häntää.

Kuten huomaatte, mä säästän melkein kaiken. Koskaan ei tiedä mitä tarvii. Mitäs te muut säästätte?

DIY: Barbin vaatekaappi

Ennen kuin päästiin tänään kokoamaan Ikean hyllyä, tytön täpistessä vieressä sain ajatuksen vaatekaapista. Ja niin vain sitten askarreltiin sellainen tyhjästä konvehtirasiasta. 

Tuollainen ihan perus kahden kerroksen rasia on paras. (Jos ostat tätä varten uuden rasian, ensin pitää syödä suklaat sisältä pois).

Painoin puisella grillivartaalla pienet reiät tuonne sisäpuolelle ja katkaisin vartaasta sopivan mittaisen...

Näin saatiin tanko henkareita varten ja kaapin sisäpuoli alkaa näyttää hyvältä.

Itse olisin vain päällystänyt kaapin oven ulkopuolelta kivalla paperilla, mutta tytön mielestä konvehtien kuvia ei voinut jättää sisäpuolelle näkyviin. "Ne barbithan voi sitten luulla, ettei se ole oikea vaatekaappi". Niinpä juoksin liimapurkki kädessä keittiön laatikolle ja hain foliota. Folio on liimattu kirkas puoli ylöspäin. Ja onneksi tämä idea tuli tähän kohtaan. Kyllä tästä tulikin paljon parempi kun oven sisäpuolella on peili eikä suklaan kuvia.

Tämän kuvan ottamisen jälkeen tajusin, ettei tuo liimaannu kunnolla noin ja laitoin kannen/oven vähän parempaan painoon.

 Kyllä nyt barbien kelpaa kun on uusi ihana vaatekaappi. Halutessaan tuon voi päällystää joka puolelta jollain muulla paperilla. Meille riitti tuo oven päällystäminen. Itse vielä mietin jotain helmeä tai nappia tuohon vetimeksi ulkopuolelle. Saa nähdä mitä neiti siihen sanoo. Foliopeilistäkin tuli tosi hyvä kun liimausvaiheessa maltoin hyvin, mutta hellästi silotella folion.

Itse olen innoissani ensinnäkin tästä ideasta, mutta myös siitä, että se tuli toteutettua näinkin kivuttomasti. Vielä jokin aika sitten ei ollut mikään itsestään selvyys, että meillä tehdään yhtään mitään hetken päähän pistosta. Toivon, että tästä jää tytölle mukava muisto, kuinka äiti oli kiinnostunut hänen leikeistään ja askarreltiin yhdessä.

Tuon paperin valinnassa tyttö on kyllä tullut mummaansa. Minä en ehkä olisi valinnut ruskeaa. Olen tainnut saada siitä yliannostuksen.

 

Barbitalo

Vihdoinkin se kauan haaveiltu ja suunniteltu barbitalo on valmis. Tai siis ainakin leikittävässä kunnossa. Sisustamista vielä riittää.

Alun perin ihastuin Kotomon Sylvanian perheen kotiin. Siitä sitten aloin kehittelemään omaa ideaa. Lopulta päädyin Ikean Expedit-hyllyyn 2x2. Se käytiin joulureissulla ostamassa, mutta jostain syystä se ei mahtunut meidän kuormaan kun tulimme joululomalta kotiin. Onneksi miehellä oli työreissu näin nopeasti, niin saimme hyllyn kotiin.

Joulupukki toi tytölle mm. jääkaapin, lasten parvisängyn ja siivousvälineitä tätä taloa ennakoiden. Miehen kanssa meillä on kesken yhteinen olohuoneen huonekaluprojekti autotallissa. Siitä tyttö ei vielä tiedä mitään.

Minulla on itselläni ollut nuorempana (juuri ennen teini-iän goottivaihetta) Cassy tai Cassie nimisiä nukkeja. Vähän barbia pienempiä, jotka myytiin sellaisissa muovisissa rasioissa, joista sai avattua huoneen. Minulla oli balleriina ja ratsastaja, joten omat huoneeni olivat tanssisali ja tallihuone. Nuket näistä on pikkusiskoni myötä hävinneet, mutta huoneet on säästyneet. Kun tyttöni oli vielä pieni vauva löysin samanlaisia huoneita ilman nukkeja kirpputorilta. Onneksi ostin ne silloin. Kyllä niistä ollaan nyt niin iloisia oltu. Kirpparin maalarinteippihintalaput olivat vielä paikoillaan. Olin näemmä maksanut noista huoneista 0,10e/kpl. Ihan uskomatonta, että joku tuollaisista aarteista malttoi siihen hintaan luopua. No mä olenkin vähän tällainen hamsteri.

lastenhuone

Näitä Evi-lapsia meidän neidillä on enemmäkin. Joulupukki toi yhden uuden, jolla oli mukanaan tuo parvisänky ja vaatekaappi. Toinen sänky on niistä kirppariostoista ja sen saa nostettua seinälle pystyyn. Osassa seinäkoristeista on käytetty alkuperäisiä muovisia "kasetteja" joihin nuo kuvat on laitettu. Jotkut on vain sinitarralla seinässä kiinni. Ne C -nukkejen kotelot olivat kaikki jostain kohtaa rikki niin vain osa seinistä säästettiin. Kaikki seinien kuvitukset kylläkin.

vanhempien makuuhuone

Vanhempien makuuhuoneessa on tällä hetkellä vain joulupukin tuoma sänky ja meidän tuunaama vaatekaappi (siitä on tulossa oma postaus). Tarkoitus olisi vielä askarrella jonkinlainen kampaus/pukeutumispöytä. Ja voi sitä joulupukkia kun toi noin kapean sängyn. Ken ei ole vielä tähän taloon päässyt muuttamaan.

keittiö

Keittiössä on vielä aika ankeaa. Vain koirien ruokakuppeja, pari hyllyä ja jääkaappihökötys. Kaikki kivat pienet ruokajutut on nyt jemmattuna jääkaapin sisään kun pöytiä ei vielä ole.

"olohuone"

terassi

Yksi huone jäi vielä melkein tyhjäksi. Tuosta olisi tarkoitus tulla olohuone. Kunhan ehdimme miehen kanssa verhoilemaan sohvakaluston. Tuosta keltaisesta ikean säilytysrasiasta tulee siivouskaappi. Tällä hetkellä siellä on vielä koruja ja muuta sälää imurin lisäksi. Mattojakin äiti taitaa joutua nyt virkkaamaan urakalla. Myös muutaman peiton ja tyynyn voisi vielä ommella. Ja ehdin jo miettimään, että osaisinkohan virkata jotain kasveja tuonne. Tulisi vähän kotoisampi tunnelma. Terassikin on aika ankea. Mutta onpa silti hieno kattoterassi hyllyn päällä.

Tämän sisustaminen on kyllä ollut mahtavaa laatuaikaa tytön kanssa. Ja ihana huomata kuinka itselläkin taas ideat alkaa virtaamaan.

Uutta oppimassa

Olen todella kiitollinen Lottiinalle noista silityskuvista, mitä lapset saivat joulukalenterin ensimmäisestä luukusta. Tytöllä sattui olemaan valmiiksi tuunausta varten ostettu valkoinen t-paita, joka oli kerran pestykin valmiiksi. Niinpä pääsin tänään testaamaan. Ensimmäisen linnun kanssa meinasi välillä epätoivo iskeä, mutta huomasin, että kun vaan lämmittää vielä vähän lisää, niin kyllä se paperi sieltä irtoaa. Paperin silittäminen tuntui muutenkin vähän hassulta. Mutta kaikki meni hyvin ja nyt on tytöllä uusi ihana ja tykätty (rakastettu) paita. Pojalle täytyy nopeasti käydä ostamassa joku vaalea yksivärinen paita.

Kaikkein parasta tässä on se, etten varmasti olisi törmännyt tällaiseen juttuun ilman tätä joulukalenteria. Muidenkin joulukalentereita on ihana käydä kurkkimassa. Ymmärrän kyllä, että arki voi viedä mennessään, eikä joka päivä ehdi luukkuja postailla, mutta käyn silti kurkkimassa muiden blogeja.

Vuoden vaihteesta meidänkin perheessä alkaa uudet (vanhat) kuviot, enkä varmasti ehdi näinkään paljon istua koneen ääressä, mutta ihania blogeja en kyllä jätä.

Donnan baarikarhu-paita

Sain tässä taannoin yhden "tilaustyön". Isäni morsian pyysi minua tuunaamaan isäni vanhasta t-paidasta heidän koiralleen Donnalle paidan. Donna on kiinanharjakoira, karvatonta mallia. Sain kuluneen t-paidan ja vielä kuluneemman koiran paidan mukaani. Vanha koiran paita tuli kaavoiksi. Leikkasin sen kylmästi saumoista auki, mitä sitä purkamaan, ei mun hermot olisi kestäneet.

Nyt en taas tajua, miksi ihmeessä kuva ei suostu tulemaan muuta kuin näin päin. Mutta tässä ollaan leikkuuvaiheessa. Hyvältä näyttää ja vähän epäilyttävältäkin.

Mulla on kyllä aikamoinen dilemma tuon ompelukoneeni kanssa. Se on ihan hyvä Bernetan peruskone. Ompelukoneliikkeessä kyllä suositeltiin, että jos ompelee vaatteita alusta alkaen itse, niin kalliimpi malli olisi kyllä parempi. Mutta, että 400e ompelukoneesta. Kun enhän mä ompele kun pari kertaa vuodessa. Toisaalta, mä en ompele sen useammin, juuri siksi, että aina tulee jotain takkua koneen kanssa. Niinkun nyt, kun kone ei suostunut vaihtamaan ommelta. Tulisikohan sitä ommeltua useammin, jos voisi olla varma, että kone toimii aina? Nykyinen koneeni on siis huollettu juuri, joten ei siinä pitäisi mitään vikaa olla. Nykyisessä konkurssissa on kyllä tyytyminen siihen mitä on, mutta lupaan, että jos voitan joskus isomman summan arvalla (siis oikein suuren) niin ompelukone on kyllä hankintalistalla. Ja saumuri.

Onneksi tuo nykyinen kone suostui viimein myös vaihtamaan ommelta ja sain jousto-ompeleenkin kerrankin toimimaan. Aika ihana paita siitä Donnalle sitten tulikin. Vähän mietin tuota kaula-aukkoa, että saisiko se olla pienempi. Sovituksessa selvisi, että hyvin pysyy päällä noinkin. Vähän voisin kuitenkin kaavaa muokata.

Donna kyllä tykkäsi uudesta paidasta, mutta valokuvaamisesta ei. Se poseerasi vaikka kuinka hienosti muuten, mutta kun otin kännykän esiin kuvaa varten, se lähti pakoon tai luimuili. Noh, paitaahan tässä kuvattiinkin, mutta olisi se ollut kiva saada koirastakin edustava kuva.

Niin ja se baarikarhu... näin nimesivät lapseni tuon keltaisen hahmon, jonka moni on tölkin kyljessä nähnyt.

Kännykkäpussi kummitytölle

Koulunsa aloittanut kummityttö on ehtinyt yhden kännykkäpussin jo kuluttaa loppuun ja oli nyt vailla uutta. Fb-kirpparin kautta löysin lähes käyttämättömän aidon gollan edulliseen hintaan. Sitten kun sain pussin käsiini, en malttanut pysyä siitä erossa. "Ihan vähän vain" tuollainen farkku kaipasi koristusta. En tiedä kuinka kauan nuo koristeet pysyy, kun on paremman puutteessa liimalla kiinni. No kestää mitä kestää. On ainakin hetken ihan uniikki käynnykkäpussi. Kummitädin tuunaama.

Decorated cans DIY tutorial

This is my first DIY tutorial in english. Let's see how it goes. I'm not pro and my english is lousy. I just hope you got the point.
 I decorated some cans with paper napkins and varnish.

This is where I started

My superhandy husband made me this rack.

You need:

-Cans  Mine were babies milkpowder containers. There are lids in these. But almost any kind of can or container is ok. I have also decorated plywood boxes with paper napkins.
-Some kind of primer or base coat.
-Non color varnish for example decoupage
-Separate brushes for varnish and primer
-Nice paper napkins
- scissors
-little piece of fabric or foam
 

First you need to take labels off and wash your cans. Remember to dry those well.

Paint with primer.

Let dry over night.

Measure your can and cut fitting piece of napkin. If you have small design, like mine in this pic, you can cover the whole can with it. Then it's better to cut a little pit bigger piece than what you need. If you have bigger designs, like my apples, you can use only those figures.
Usually there are 2 or 3 layers in paper napkins. In this method you need only that one with design. So take of carefully those white layers.

Then apply thin layer of varnish to the can.

While varnish is still wet, apply napkin figure. If you are covering the whole can start from one edge.

Use some kind of fabric or foam to apply napkin. The varnish will dribble thru paper. If you use fabric, it's easy to use dry point all the time. When varnish is still wet you can carefully take your napkin away, move it or smooth it.

You need to be patient while doing this. Awoid wrinkles and cracks.

Cut extra napkin away.

Varnish that I used, dries very quickly. When I had applied napkins to all three cans, I could start next stage. If yours is different be sure that first layer of varnish is dry when you apply this last layer. So last layer of varnish is applied on the napkins.

Let it dry and it's ready.

I really like these ones I made. I think I'm gonna give two of them away so I need to make more for myself.

Me&I -purkit

Tässä sitä vinkkailemaani projektia eli peltipurkkien koristelua lautasliinoilla. Idea tuli Annukan aurinkoiset blogista täältä. Facebook-kirpparin kautta sain melkein ilmaiseksi hankittua noita äidinmaidonkorvikepurkkeja kansineen. Tässä vähän ohjeistusta näiden tekemiseen. En ole mikään pro, mutta nyt on tullut otettua kuvia vähän joka vaiheesta. Osa kuvista on 5v tytön ottamia.

Tästä se lähti

Superkätevä mieheni taikoi mulle tälläsen hienon telineen ihan ohimennen kun etsittiin maalia ja lakkaa autotallista.

Tarvikkeet:

Purkkeja (Äidinmaidonkorvikepurkit ovat käteviä, niissä ei ole teräviä reunoja ja niihin kuuluu kansi, mutta melkein mikä vaan muukin purkki käy. Samalla tekniikalla voi päällystää myös esim. vanerilaatikoita.)

Pohjamaali esim. otex

Väritön lakka (decoupage askarteluliikkeestä. Itse olen käyttänyt huonekalulakkaa)

Pensseleitä, teloja erikseen maalille ja lakalle

Haluamasi kuvaisia paperilautasliinoja

Sakset

Kankaanpala, vaahtomuovitöpötin tai vastaava. Minulla oli kertakäyttösiivousliinoja.

Purkit täytyy ensin pestä ja poistaa niistä mahdolliset paperietiketit ja muut ylimääräiset. Pesun jälkeen muista kuivata huolellisesti. 

 Sivele purkkiin pohjamaalia. Itse tykkään tehdä pienellä telalla, mutta otexia ei saa pestyä telasta pois. Siksi käytin pohjamaalin kanssa pensseliä. Anna pohjamaalin kuivua hyvin. Itse jätin purkit kuivumaan yön yli.

 Mittaa purkkia vasten lautasliinasta sopivan kokoinen pala. Kuvassa olevaa pienikuvioista lautasliinaa kannattaa käyttää isompana palana, itse päällystin koko purkin sillä. Jos haluaa päällystää purkin niin kannattaa leikata isompi pala kuin mitä tarvii. Ylimääräiset on helpompi leikata pois, mutta liian naftia palaa on hankala sovittaa paikalleen. Isompia kuvioita voi leikata irti ja käyttää erikseen, kuten omenapurkissa. Lautasliinasta irroitetaan se kerros missä kuva on. Joissakin lautasliinoissa on 2, joissakin 3 kerrosta yhteensä. Kannattaa olla tarkkana, että kaikki valkoiset kerrokset tulee poistettua.

 Sitten ohut, tasainen kerros lakka purkin pintaan.
 

Aseta kuva haluamaasi kohtaan purkissa. Jos päällystää koko purkin, kuvan laittaminen kannattaa aloittaa toisesta päädystä ja edetä pieni matka kerrallaan. Niin kauan kun lakka on märkää niin kuvaa saa varovasti myös irroitettua, suoristettua ja aseteltua paremmin.

Kun kiinnittämiseen kannattaa käyttää kangaspalaa, vaahtomuovitöpötintä tai muuta vastaavaa, jolla varovasti painelee kuvan lakkaan. Sormilla ei kannata painella, sillä lakkaa tihkuu ohuen paperikerroksen läpi. Minulla oli käytössä kertakäyttöinen siivousliina. Se näkyy tuossa kuvassa vähän huonosti, mutta sillä on hyvä töpötellä. On tarpeeksi pehmeä ja jos lakkaa tulee liikaa kuvan läpi, voi vaihtaa kuivan kohdan, ettei värit leviä.
Varsinkin isompien palojen kanssa kannattaa tässä vaiheessa olla kärsivällinen ja tarvittaessa varovasti irrottaa, siirtää ja suoristella kuvaa. Tässä se kärsivällisyys punnitaan.

Kokonaan päällystetystä purkista leikataan ylimääräiset osat pois. Tästä kuvasta näkyy kuinka tuolta alareunasta kuva oli pidempi kuin purkki niin, että kuvan asettelussa oli vähän varaa.

Tuo käyttämäni huonekalulakka ainakin kuivaa tosi nopeasti kosketuskuivaksi, joten kun sain kaikki kolme purkkia päällystettyä, sain aloittaa uudelleen lakkauksen. Eli ohut kerros lakkaa kuvien päälle. Huonekalulakan kanssa täytyy välttää kolhuja vielä kaksi viikkoa, ennen kuin lakka on täysin kuivunut lopulliseen kovuuteen.

Sitten taas kuivumaan.











Valmiista purkeista kelpaa sitten nauttia. Ihania tuli, vaikka itse sanonkin. Näistä kolmesta purkista vain yksi taitaa jäädä itselle. Eli ei muuta kuin lisää tekemään. Tehkää te muutkin.