Kirjoja ja blogilöytöjä

Tänään olemme viettäneet lasten kanssa laatuaikaa. Silti olen ehtinyt myös tehdä valtavasti ihania löytöjä. Kävimme lasten kanssa kirjastossa. Vähän harmitti palauttaa jo myöhässä ollut pitsikirja, josta tuli virkattua vaikka kuinka monta kivaa juttua. Samaten palautukseen meni viimeksi lainattu amigurumikirja, jota vain ihailin. Nyt jäi ne ötökät tekemättä. Nyt ei kuitenkaan tuntunut olevan ötököiden aika, niinpä palautin kirjan.

Ei se sitten niin paljon haitannut, kun tein kirjastosta uusia löytöjä.

200 virkattua ruutua. Tämä kirja olisi ehdottomasti saatava omaksi. Eihän kuukausi kirjastosta riitä mihinkään näin upean kirjan kanssa. Kirjassa (niinkuin oikeastaan kaikissa virkkauskirjoissa) on myös perussilmukat ja vaaditut tekniikat esitelty selvin kuvin.

 Joulupukki, vink vink.

Virkkaa värikästä 25 pikku peittoa ja liinaa. Ihania värikkäitä kuvia, mutta luulen, että tämän kirjan jutut ovat minulle liian vaativia. Ainakin ihan sellaisenaan toteutettaviksi. En oikein vielä osaa kuvitella, että saisin tehtyä tuollaisen "pikku" peiton.

Get your crochet on! Hip hats & cool caps. Vaikka kirja on englanninkielinen, eikä siinä ole mitään kaavioita, niin uskon silti selviäväni ainakin yhdestä ohjeesta. Sen verran tätä kirjaa ehdin kirjastossa katselemaan myös sisältä, sillä välin kun lapset valloittivat piilomaata. Yksi hattu on täältä siis jo katsottuna. Saa nähdä kuinka paljon innostun, ehkä voisin tehdä toisenkin. Tästä kirjasta löytyi myös jotain todella paljon ihanampaa kuin yksikään virkkausohje...

...mistähän tuollaisen koukun saisi? Ei taida ihan kuulua markettien valikoimiin.

Ja vaikka kuinka olen näistä nyt inspiroitunut, niin neulearvuutus on ensin hoidettava loppuun. Se etenee, aika työläästi, mutta ei siitä paljon enää puutu. Sen rinnalla voin vähän valmistella seuraavaa hommaa. Eli valita mitä seuraavaksi tekisin, valita langan jne. Pääsen sitten heti aloittamaan kun arvuutuksen langat on päätelty. Käykäähän vielä arvailemassa, napakymppiä ei ole tullut. Näillä näkymin kaksi on arvannut yhtä lähelle eli lähdössä olisi kaksi pientä palkintoa.

Sitten niihin blogilöytöihin. Aivan kaikkiin löytämiini blogeihin en ole liittynyt lukijaksi, aika moniin kuitenkin, kuten ehkä tuosta sivusta huomaatte. Mutta se on vain niin helppo tapa löytää kivaan blogiin uudelleen. Käyn muuten lähes päivittäin katsomassa uusimmat postaukset tuosta listastani, eli vaikka en kommenttia jättäisikään, niin voitte olla varmoja, että lukemassa käyn. Avaan selaimeeni rinnakkaisiin välilehtiin useita sivuja yhtä aikaa ja käyn niitä sitten katselemassa järjestyksessä. Sillä tavoin on helppo klikkailla auki esim.  kivojen ideoiden lähdelinkit.

Nyt en enää muista kenen blogista oikeastaan päädyin tuonne Salaiseen neuleystävään. Harmi kun löysin tämän vähän liian myöhään. En siis tähän syksyyn voi enää osallistua, mutta ehkä sitten seuraavaan.

 

Kun luin noita ohjeita kauhistuin ensin hintaa. 15e/kk. Mutta sitten mietin järkevästi (pikku matemaatikko sisälläni heräsi), eihän se tee kuin 50 senttiä päivässä. Tällä hetkellä tulee syötyä karkkia ja muita herkkuja aivan luvattoman paljon. Ja se alkaa näkyä vaatekoossa ja muutenkin. Aivan ahdistaa kun mietin sitä herkkujen määrää mitä päivittäin tulee syötyä, ei ole ihme että vaatteet kinnaa. Ja miten tämä syöminen liittyy neuleystävään. Noh, ajattelin, että jos tässä jouluun mennessä yrittäisin päästä noista herkuista eroon. Ensin vähentämällä ja tavoitteena olisi erilliset herkkupäivät, ei jokapäiväinen popsiminen. Säästyneillä rahoilla osallistuisi helposti salaiseen neuleystävään. Siinä siis hyvä houkutin tähän herkkulakkoon.

Ennen seuraavan ystäväkierroksen alkua, minulla onkin hyvää aikaa tutustua kaikkiin noihin ihaniin bloggareihin, joita tuolta löytyy aivan liikaa. Älkää siis ihmetelkö jos tuo blogilista räjähtää lähiaikoina.

Tuosta salaisesta neuleystävästä tuli mieleen myös Prusiluska, joka taannoin muisti minua pienellä arvonnan yllätyspalkinnolla. Prusiluska oli selvästi tehnyt hyvän taustatyön tätä pientäkin palkintoa varten (tai sitten osuis todella nappiin muuten vain). Palkinto oli siis suoraan kuin tehty minulle ja todella mieluinen. Harmi kun en siinä vaiheessa (innostuksissani) muistanut ottaa kuvaa kun paketti tuli. Sieltä kuitenkin paljastui suklaata (itse en tummasta niin piittaa, mutta maitoallerginen lapseni kylläkin), teetä, jonka suurkulutusaika on taas alkamassa ja ihana kirjanmerkki. Täytyy käydä tuolla Prusiluskan blogissa uudestaan katsomassa mistä langasta tuo kirjanmerkki on tehty. On nimittäin ihanan pehmeä ja silkkinen.