Ensimmäinen kettu uunista ulos

Tässä nyt olis eka valmis kettu SNY:n lähettämästä langasta.  Ihan täydellinen ketun väri oli tämä Vuorelman Veto mitä syyskuussa sain. Nyt sitten tulee myös eka uudella kameralla otettu kuva ja postaustakin yritän tällä kameralla.

 

No niin. Nyt vähän koneella vielä lisää kuvia ja tekstiä. Tuo yllä oleva kuva on siis otettu ja muokattu uudella kameralla. Ja julkaistukin suoraan blogiin. Ainut vain, etten tykkää yhtään siitä androidin bloggerista. Siinä kun ei voi kuvien paikkaan paljon vaikuttaa. Tai sitten pitää aina tallentaa välissä ja jatkaa myöhemmin.

 

Tällainen kerä lankavyyhdistä tuli.

  Kun vihdoin pääsin tämän homman aloittamaan, niin valmista tuli äkkiä. Tämä taisi olla ensimmäisen illan vaihekuva. Valkoiset osat ovat 7 veljestä.

Kettu valitsee silmiä.

Aika erilainen ilme tuli erilaisilla napeilla. Lopulta silmiksi valikoitui isot ruskeat napit. Ensin soviteltiin pieniä mustia...

Kettu vihdoin valmiina. Ylimmässä kuvassahan kettu on ollut jo päivän käytössä. Vaikka ajattelinkin tätä ruskean toppahaalarin kaveriksi, niin ilmat ovat niin kylmät ja välikausihaalarin kaulus aika avonainen.

Ohje löytyy täältä ja tosi kiva vaikka ihan aloittelijallekin. Jos osaa nurjan ja oikean niin varmasti osaa tämänkin tehdä.

Muoks muoks. Ihan pakko vielä lisätä... Tämä on käytössä tosi kätevä. Koska ketun häntä pujotetaan tuolta "pään sisältä" niin huivi pysyy hyvin paikallaan ja on helppo kiristää sopivaksi. Lisäksi tuon voi pujottaa valmiiksi noin ja vetää pään yli ihan kuin kaulurin.

Synttärit jatkuu

On se kun yhtäkkiä olis vaikka kuinka paljon asiaa tänne blogiin. Nyt kyllä tämä yllärijuttu menee kaikkien muiden edelle. Kuten taisin jo aiemmin mainita, niin olen saanut hääpäivälahjaksi keskuspölynimuriin mattotampparin. Joten odotukset eivät olleet kovin korkealla kun mies kertoi odottavansa lähetin tuomaa pakettia, jossa on minun syntymäpäivälahja. Lisäksi autoon on taas kerran tilattu jotain osia ja nekin toimitetaan lähetin välityksellä.

Olin täyttämässä tylsiä kelan papereita kun ovikello soi. Pahaa aavistamattomana kuittasin paketin. Soitin miehelle, että nyt taisi autonosat tulla, vai voiko ne olla näin pienessä paketissa. Ei ollut autonosia ei...

Kohta on blogissakin parempia kuvia. Tai olisi ainakin syytä olla. Kunhan opin tuota käyttämään. Täytyy varmaan vähän googletellakin kun arvattavasti Saksasta tilatussa paketissa ei ole sanaakaan suomea. :)

Tarkoitus oli ruveta "vanhasta" puhelimesta (Samsung Galaxy Gio) tekemään tytölle pelipuhelinta, mutta nyt ei ehdi. Tämä menee kyllä edelle. Ja nyt on todella hyvä syy etsiä ne omaSaunalahden tunnukset ja muokata pöytälaatikkoliittymää kohdilleen. Elisa-shopittiin en todellakaan mene istumaan tuntikausiksi. Mies totesi puhelimessa: "Se täytyy ensin ladatakin". Niinpä. Jospa se olis latautunut kun tulee töistä kotiin. Miten mä nyt maltan tehdä töitä tänään?

Ja tosiaan tulossa on tällä viikolla vielä ainakin valmistuneita töitä ja inventaariota.

Haasteita

Nappasin Elämän kevät -blogista tämän haasteen aikoja sitten. Tämä vain on ottanut "vähän" aikaa. Myöhemmin Osakainen haastoi minut. Tässä samassa siis vastaukset molempien kysymyksiin.

Ohjeet:
Tämän pienen haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.§
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa Poppanasta

1. Olen aika tuulella käyvä käsitöiden ja muiden suhteen.
2. Söin Provinssi-viikonloppuna karkkia varmaan 10 Jumbo-pussillista eli liikaa.
3. Tykkään syksystä toooodella paljon. Varmaan koska olen syntynyt syksyllä.
4. Minulla on monet kuitukärkikynät. Kaikki omissa rasioissaan värijärjestyksessä. Eikä niihin saa lapset koskea.
5. Minulla oli kouluikäisenä parvisänky ja säilytin siellä sängyssä ihan kaikkea. Minulla oli mm. sakset tyynyn alla.
6. Tykkään oleskella ja tehdä kaikenlaista lattialla. Ja mielellään mahallaan maaten. Aika usein makaan olohuoneen pörröisellä matolla ja katson televisiota.
7. Olen aika kova komentamaan lapsiani.
8. Nimimerkki Poppana ei liity käsitöihin vaan on tullut Tehotyttöjen Poppanan mukaan joskus 10 vuotta sitten.
9.Olin kesäkuussa ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Olin näyttelyn avajaisissa Suomen käsityömuseossa, sillä minun kuvaamani "lyhytelokuva" on siellä esillä.
10. Lempibändi tällä hetkellä on Sabaton. Iron Maiden on ikisuosikki. Näen molemmat tässä kuussa. Sabatonin ekan kerran ja Iron Maidenin ehkä... hmm... oisko 8. tai 9. kerta.
11. Valvoin taas AIVAN liian myöhälle.


Sannan kysymykset:

1. Mikä saa sinut suuttumaan?
Turha byrokratia

2. Valitse yksi kappale, joka saa sinut aina nauramaan.
Ai yksikö vaan? Nauramisesta en tiedä, mutta ihania, lämpimiä muistoja tulee mieleen Stratovariuksen Kiss of Judas -biisistä. Nykyään naurattaa lähinnä omien lasten versiot vaikkapa Sabatonista tai oivaltavat lastenlaulut.

3. Kun heräät aamulla, mikä on ensimmäinen ajatuksesi?
Miten kello voi olla jo noin paljon?

4. Minkälaisessa sosiaalisessa asemassa olet ystäviesi joukossa? Hauskuuttaja, sivustaseuraaja, pomo vai joku muu, mikä?
Olipas vaikea kysymys. Nykyään ei ole enää sellaista kaveriporukkaa kun kouluaikoina. Silloin olin se äänekäs hauskuuttaja, joka oli niin paljon äänessä, ettei se aina ollut edes hauskaa. Töissä olen se, jolle "sysätään" ohjeiden ja kaavakkeiden tekeminen. Mutta teen niitä mielelläni.

5. Osaisitko nimetä elämästäsi yhden ihmisen, joka varmimmin tuottaa sinulle pettymyksen? Nimeä ei tarvitse kertoa, mutta kiertäenkaartaen kerro esimerkkitilanne.
Kyllä osaan, mutta en osaa kyllä kertoa hänestä niin kiertäenkaartaen, etteivät tutut tunnistaisi kenestä on kyse. Nykyään tulen näistä pettymyksistä lähinnä surulliseksi.

6. Kummin päin wc-paperin kuuluu olla telineessä? Roikkuva osa seinään vai ulospäin?
Ulospäin.

7. Turhaudutko koskaan kaupassa, jos jotkin tuotteet ovat hyllyssä hujanhajan? Ethän ikinä järjestä hyllyjä ostostesi lomassa?
En kyllä järjestä. Isä oli ennen kaljakuskina ja järjesteli omalla kauppareissullaan juomahyllyjä. Ja tyttö on muuten vaan pakkomielteinen järjestyksestä niin, että muropaketit pitää laittaa hyllyn etureunaan vierekkäin.

8. Mikä on kaunein asia, mitä sinulle on sanottu?
Taas vaikea kysymys vaikka juuri olen viikon tehnyt kaikenlaisia toiminnallisia tehtäviä perheen kanssa vähän tähän liittyen. Ehkä se on jotain mitä lapset ovat sanoneet. Esim. "Äiti on niin turvallinen. Sisältä." Lasten kohteliaisuudet ovat aina niin vilpittömiä.

9. Huomaatko helposti tekstiä lukiessasi kirjoitusvirheet? Korjailetko niitä lehtien sivuille?
En tunnusta.

10. Jos sinusta tehtäisiin artikkeli, mikä sen otsikko olisi?
Kaikki harmaan sävyt

11. Osallistutko usein tällaisiin haasteisiin? Miksi ihmeessä?
Osallistun. Luulen aina, että se on tosi kivaa, vaikka oikeasti tuskatuttaa. Mutta toisaalta olen tällaisten haasteiden kautta löytänyt aika monta kivaa blogia.


Osakaisen kysymykset:

1. Jos saisit valita, minkä taidon tai lahjakkuuden haluaisit itsellesi?
Haluaisin hallita kehoni "täydellisesti". Olla tanssija tai akrobaatti. Kai sitä vielä voisi harjoitellakin ja kehittyä, mutta nyt on niin paljon kaikkea muuta tekeillä. Ei muka ehdi.

2. Mikä on lempivärisi?
Keltainen. Ja oranssi. Ja koko syksyn väriloisto.

3. Vuoret vai meri? -vai jotain ihan muuta?
Hmm... ehkä metsä. Metsäiset kalliot, mutta ei ihan vuori.

4. Mikä on vahvuutesi?
No kai se on se mielikuvitus.

5. Olisitko mieluummin Päivänsäde vai Menninkäinen?
Menninkäinen. Mä käytän aurinkolaseja. Aina.

6. Oletko onnellinen?
Tällä hetkellä en ehkä niin onnellinen kuin voisin olla. Juuri nyt elämässä on kuormittavia juttuja meneillään ja olen aika väsynyt.

7. Lammas vai vuohi?
En ymmärrä kysymystä? :) En tunne kumpaakaan hyvin.

8. Onko se lasi puoliksi täysi vai tyhjä? Vai eikö lasia ole ollenkaan?
Kai se enimmän aikaa on puoliksi tyhjä. Sitä täyttämistä ja pienistä pisaroista nauttimista täytyy opetella. Vähitellen, vähitellen...

9. Jos tekisit aarrekartan, millainen siitä tulisi? Vai etkö missään nimessä tekisi?
 Haluaisin tehdä, mutta kyllä tälle kuulle on tullut ihan riittävästi tuota toiminnallisuutta. :) Ja pitää olla varovainen siinä mitä toivoo, sillä toiveet voi toteutua.
En toivo rikkauksia, mutta toivon, ettei aina tarvisi kituuttaa ja laskea joka ropoa. Tai vastaavasti, ettei tarvisi joka rahaan liittyvästä asiasta tuntea huonoa omaatuntoa tai häpeää.
Yksi unelma on matkustaminen. Sitä toteutetaankin pieni pala kerrallaan. Ja myös niin, että tuodaan ulkomaita meille.

10. Millaista musiikkia mieluiten kuuntelet?
Raskasta. Mutta yhtälailla auton soittimessa soi tikulta Iron Maiden, Sabaton, Helloween kuin Mumford & Sons. Ja CD-hyllystä löytyy ties mitä nolouksia. Rakastan monenlaista musiikkia. Toisissa pysäyttää sanat, toisissa rytmi tai melodia. Pääasia, että iho nousee kananlihalle. Niin ja lasten kanssa lauleskellaan niin Ipanapa-levyjen lauluja, Hevisaurusta kuin Isoisän olkihattua ja Meksikon pikajunaakin. Ollaan lasten kanssa aikamoisia laulukirjoja.

11. Millaisen käsityön minä aloittaisin seuraavaksi?
Siis Osakainen vai? Hmm... villasukat. Joko valmiiksi raidallisesta langasta tai ihan omilla raidoilla, mutta ehdottomasti kirkkaissa syksyn väreissä.



Poppanan kysymykset:

1. Lempi vuodenaikasi? Miksi?

2. Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt?

3. Jos nyt saisit yhden päivän itseäsi varten, miten sen käyttäisit?

4. Lempiharrastuksesi? Jos et osaa nimetä yhtä, niin saa sanoa montakin. :)

5. Mitä kieliä osaat tai mitä haluaisit osata?

6. Paras tapa rentoutua?

7. Mieluisin arkiruokasi?

8. Milloin olet viimeksi yllättynyt iloisesti?

9. Lempiherkkusi?

10. Kuka tai mikä inspiroi sinua?

11. Miksi pidät blogia?


Haaste lähtee:
Fannyn taloon
Silmukat ristissä
Anne-Marille
Elisalle
Essille

Syntymäpäivä

Syntymäpäiväni oli tällä viikolla. Ensimmäisenä ehti muistamaan Salainen Neuleystäväni. Olin niin innokas, että avasin lahjan jo edellisenä iltana, eli heti kun sen sain. SNY jo vihjailikin, että jotain on tulossa. Arvasin, että se liittyy syntymäpäivääni, mutta odotin lähinnä korttia tai jotain ihan pientä.

Kuvat ovat toooodella surkeita, illan pimeydessä puhelimella otettuja. Mutta paketti oli silti ihana...

...ja niin oli sisältökin. Aivan kertakaikkisen ihana pieni pussukka. Ja senkin sisällä tuntui vielä jotain...

Tässä siis koko sisältö. Ihana pikkuinen kortti, muumiteetä, suklaanaamio ja tietty muutama karkki.

Oikein iso kiitos SNY:lleni. Juuri muuta lahjaa en ole saanutkaan. Mies on tilannut jotain, mutta se ei ole vielä tullut, eikä tiedä koska tuleekaan. Kokemuksesta viisastuneena en vielä hihku. Yhtenä vuotena mies ilmoitti juhlallisesti ostaneensa minulle hääpäivälahjan. Aivan hämmästyin, että mies muisti hääpäivämme. Ja vielä lahjakin... No, se lahja oli sitten mattotamppari keskuspölynimuriin. :/ Onneksi facebook muistaa muistuttaa ystäviäni. Siellä ainakin tuli hurjasti onnitteluja.

Minä olen syntynyt äidille syntymäpäivälahjaksi, joten huomenna menemme juhlistamaan äidin synttäreitä.

Omat käsityötkin ovat taas edistyneet. Tein aivan ihanan pienen jutun eilen illalla ihan yks kaks, mutta sitä en voi esitellä, sillä aion kääriä sen omalle neuleystävälleni yllätyskerän sisään. Kettukaulahuivikin on melkein valmis. Kovasti ovat hoidossa toivoneet pojalle kaulahuivia kun säät ovat näin kylmenneet. Josko maanantaiksi...

Teetä syksyn kylmyyteen

Osallistuin Phedran järjestämään teevaihtoon. Ehdin jo odotella omaa pakettiani, mutta kylläpä se tulikin sopivaan aikaan. Nyt on säät kylmenneet kertaheitolla ja lämmin tee tulee tarpeeseen. Meinaa vielä flunssakin iskeä päälle, niin ei muuta kuin lämmintä kuppia nyt käsiin.

Minulle teetä tuli Hannalta Ihmemaasta. Ja ihania teejuttuja tulikin. Oikeastaan aivan uudenlaisia tapoja nauttia teetä. Yhden kupin haudutuspussit ovat aivan uusi tuttavuus ja vaikuttavat tosi kätevältä. Kuvassa melko keskellä on pieni harmaa rasia. Se vasta ihana olikin...

Tuo on siis ihan pikkuruinen rasia, jonka sisällä on yksi pyramidin mallinen teepussi. En ole ikinä törmännyt tällaisiin. Ja heti tuli mieleen, että ostan paketillisen noita pyramidipusseja ja askartelen itse tällaisia pieniä rasiota niille. Ihana pieni muisto jollekin, vaikka hoitotädeille jouluksi. Eipä jää nurkkiin pölyttymään.

Toinen hauska keksintö oli nuo T-stickit...

Tikun sisällä on teetä ja se toimii samalla lusikkana. Paketin mukaan on vielä valumaton eli ei pitäisi sotkea. Vaikuttaa ainakin tosi kätevältä. Nämä säilön kyllä omiksi herkuiksi ja vieraat saavat meillä edelleen ihan tavallisia pusseja tyylikkäästä Liptonin puurasiasta.

kortti ystävältä

Salaiselta ystävältä tuli ihanan syksyinen e-kortti. Itsekin olen ollut aivan hurmoksessa kun olen suunnitellut lähetettävää yllätyskerää. Ai niin, mähän saan itsekin sellaisen. Ja juu-u, tämäkin meillä menee ihan yksiin. Loppukuu on ihan täynnä. Tällekin viikolle joka illalle jotain ohjelmaa. Tälle illalle ei ollut, mutta niin vain sitä ilta vierähti lasten kanssa parissa kaupassa.

Pikku-balleriina

Kummityttöni on jo useamman vuoden harrastanut tanssia. Tänä syksynä hän on aloittanut tanssin perustutkinnon suorittamisen balettikoululla ja "saanut" ensimmäiset kärkitossut. Minä en tuosta baletista sen kummemmin ymmärrä, mutta käsitykseni mukaan pitkiä säärystimiä käytetään lämmittelyssä. Joka tapauksessa piti olla reiteen asti ulottuvat säärystimet. Äidin toiveena oli mustat, jotka menisivät kaikkien pukujen kanssa. Mutta minä en malttanut odottaa, että olisin päässyt ostamaan mustaa lankaa. Otin laatikosta kevään salaiselta ystävältäni saamat kaksi kerää pinkkiä Woolia ja aloin touhottaa.

Hyvin alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei kaksi kerää riittäisi mihinkään näiden säärystimien kanssa ja hain kaupasta kaksi kerää lisää.

Viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen säärystin oli valmis, alkoi koko homma maistua puulta. Näin mulle aina käy ja mun ufot on monesti parittomia villasukkia, peukalottomia lapasia jne. Tästä ei onneksi tullut ufoa, sillä sinnikkäästi tein toisenkin loppuun.

Vielä ei ole kummityttö saanut säärystimiä itselleen, joten sovituskuvissa mallina toimii oma tyttöseni, joka ei tosiaan ole mikään balleriina. Jos säärystimien tekeminen oli puuduttavaa, niin aika työ piti tehdä, että tälle tulevalle lentopallolupaukselle ja skeittarille sai nuo säärystimet jalkaan ja vielä hameenkin, ettei alushousut näy.

Ylhäällä, polven päällä ja polven alla on 4o 2n joustinneuletta, muuten sileää oikeaa. Nilkassa on vähän kavennettu ja tehty 3o 2n joustinta ja 4s palmikko.

 

Vähän on telkkaria katsottu kun on palmikoita väännetty. Onneksi se ei siellä harkoissa taida kenenkään silmiin ottaa.

 

Näin nätisti säärystimet saa laskettua nilkkoihin jos haluaa.

Tämä oli lähinnä balettia, mihin meidän vauhtimimmi taipui. Tässä näkyy hyvin, että kantapäitä ei ole, pelkkä kolo vain.

Kummitytölle on povattu jopa ammattitanssijan uraa (jos vain kiinnostus neidillä kestää), joten nämä eivät taida jäädä viimeisiksi kummitädin tekemiksi säärystimiksi. Mutta seuraavalla kerralla otan kyllä paksumman langan tai edes vähän paksummat puikot. Minä kun nikerrän aika tiukkaa. Keittiövaaka näytti tasan 150g näille säärystimille, mutta 3 kerää ei ihan riittänyt. Muutama viimeinen kerros piti tehdä siitä neljännestä kerästä.

Ja nyt kun tämä urakka on ohi niin pääsenkin käsiksi syksyn SNY:n lähettämiin lankoihin. Tai oikeastaan pääsin jo. Ja toivottavasti valmista tulee vähän nopeammin.

Erilainen arvonta

TSISiskoilla on 50 lukijan kunniaksi arvonta, mutta vähän erilaisella idealla kuin nämä blogien arvonnat yleensä. Käykääs kurkkaamassa ja osallistumassa tästä.

Pistetään hyvä kiertämään

Huh huijaa... monta kirjoitusta ja aihetta on taas työn alla tänne, mutta jos nyt tämän yhden saisi edes tehtyä ja julkaistua. Koko syyskuu on ollut ja tulee olemaan aika rankkaa. En halua täällä blogissa niistä jutuista sen enempää kertoa. Mutta oikein sopivaan, vähän alakuloiseen päivään eilen osui TSISannan lähettämä hyvän kierrätys. Nyt on sitten minun vuoro laittaa se hyvä kiertämään. Eli kolmelle ensimmäiselle kommentoijalle olisi jotain itsetehtyä tiedossa vuoden sisällä jos osallistuvat myös hyvän kierrättämiseen ja jakavat tämän omassa blogissaan.

Kuva on huono kun on illan pimeydessä salaman kanssa otettu eikä tee oikeutta ihanalle muffini-kukkarolle, jonka Sannalta sain. Sannan mielestä tässä oli jotain... hmm... en muista mitä. Ja siksi sain vielä aivan uskomattoman ihania muffini-nappejakin. Mitään aivan näin ihanaa en uskalla teille luvata, mutta jotain on jo mielessäkin. Tietenkin jos jotain pientä tiettyä on mielessä niin toivoakin saa.

Nyt sitten kommentoimaan ja osoitteen voi lähettää tmk.tuominen @ gmail.com (ota välit pois).

Aikataulustakaan en uskalla luvata, muuta kuin, että tuskin syyskuun aikana. Nyt on tätä muutakin hässäkkää. Tänään sain pari blogiin liittyvää pakettia postiin. Saavutus sekin.

Tästä se alkaa!!!

Oon aivan innoissani ja onnessani, eikä sanoja löydy. Eilen tehtiin lasten kanssa varsin vaivalloinen matka lähipostiin. Pyörän takarengas oli melkein tyhjä enkä uskaltanut ajaa. Talutin pyörää koko matkan kun pienempi oli kyydissä. Huh. Onneksi hikinen reissu palkittiin ruhtinaallisesti. Postista kannettiin kotiin seuraavanlainen paketti.

Paketin sisältö se vasta hyvältä näyttikin. Nyt on SNY syksy saatu todella käyntiin.

Värit olivat niiiiin mua. Kuva nyt ehkä hiukan vääristää, sillä tuo Vuorelman Veto (ihan uusi lanka minulle) on enemmän oranssia kuin punaista. Ja sehän sopii. Nimittäin juuri tuollaista ketun punaista olen etsinytkin. Ihan sattumalta sain pojalle ensi talveksi kokonaan ruskeat toppahaalarit. Ja niiden kaveriksi täytyy nyt tehdä Kettuja joita olen joskus bongaillut. Onneksi olen ne tänne blogiin linkittänyt, että vielä löydän ohjeet. Voi täydellisyys. Toivottavasti lanka riittää molempiin.

Reggae ombre on myös ihan uusi lanka ja huovuttaminenhan ei välttämättä ole minun lempiystäväni. Mutta kuka voisi vastustaa noita värejä?! Nuo on jotenkin niiiiin täydellisen värisiä keriä, että kai sitä jossain vaiheessa taas uskallettava sitä huovutusta yrittää. Toivotaan ettei täydellinen lanka mene pilalle.

Sain myös pirteän keltaisia isoja tuikkuja, lakut koko perheelle ja itselle vähän muita herkkuja. Spectra -huiviohjeeseenkin täytyy paneutua oikein ajan kanssa.

Rakas SNY-kierroksen emo, saanhan pitää tämän parin aina. Kiitos.

Nyt täytyy nopeasti tehdä edellinen projekti alta pois, jotta saan kettuja puikoille. Minun SNY -paketti on oikeastaan kokoamista vaille valmis eli hyvällä mallilla sekin. Puikot pitäisi inventoida, sillä ne ovat jotenkin kummasti lähteneet omille teilleen säilytyspussukasta.