Pikku-balleriina

Kummityttöni on jo useamman vuoden harrastanut tanssia. Tänä syksynä hän on aloittanut tanssin perustutkinnon suorittamisen balettikoululla ja "saanut" ensimmäiset kärkitossut. Minä en tuosta baletista sen kummemmin ymmärrä, mutta käsitykseni mukaan pitkiä säärystimiä käytetään lämmittelyssä. Joka tapauksessa piti olla reiteen asti ulottuvat säärystimet. Äidin toiveena oli mustat, jotka menisivät kaikkien pukujen kanssa. Mutta minä en malttanut odottaa, että olisin päässyt ostamaan mustaa lankaa. Otin laatikosta kevään salaiselta ystävältäni saamat kaksi kerää pinkkiä Woolia ja aloin touhottaa.

Hyvin alkuvaiheessa kävi selväksi, ettei kaksi kerää riittäisi mihinkään näiden säärystimien kanssa ja hain kaupasta kaksi kerää lisää.

Viimeistään siinä vaiheessa kun ensimmäinen säärystin oli valmis, alkoi koko homma maistua puulta. Näin mulle aina käy ja mun ufot on monesti parittomia villasukkia, peukalottomia lapasia jne. Tästä ei onneksi tullut ufoa, sillä sinnikkäästi tein toisenkin loppuun.

Vielä ei ole kummityttö saanut säärystimiä itselleen, joten sovituskuvissa mallina toimii oma tyttöseni, joka ei tosiaan ole mikään balleriina. Jos säärystimien tekeminen oli puuduttavaa, niin aika työ piti tehdä, että tälle tulevalle lentopallolupaukselle ja skeittarille sai nuo säärystimet jalkaan ja vielä hameenkin, ettei alushousut näy.

Ylhäällä, polven päällä ja polven alla on 4o 2n joustinneuletta, muuten sileää oikeaa. Nilkassa on vähän kavennettu ja tehty 3o 2n joustinta ja 4s palmikko.

 

Vähän on telkkaria katsottu kun on palmikoita väännetty. Onneksi se ei siellä harkoissa taida kenenkään silmiin ottaa.

 

Näin nätisti säärystimet saa laskettua nilkkoihin jos haluaa.

Tämä oli lähinnä balettia, mihin meidän vauhtimimmi taipui. Tässä näkyy hyvin, että kantapäitä ei ole, pelkkä kolo vain.

Kummitytölle on povattu jopa ammattitanssijan uraa (jos vain kiinnostus neidillä kestää), joten nämä eivät taida jäädä viimeisiksi kummitädin tekemiksi säärystimiksi. Mutta seuraavalla kerralla otan kyllä paksumman langan tai edes vähän paksummat puikot. Minä kun nikerrän aika tiukkaa. Keittiövaaka näytti tasan 150g näille säärystimille, mutta 3 kerää ei ihan riittänyt. Muutama viimeinen kerros piti tehdä siitä neljännestä kerästä.

Ja nyt kun tämä urakka on ohi niin pääsenkin käsiksi syksyn SNY:n lähettämiin lankoihin. Tai oikeastaan pääsin jo. Ja toivottavasti valmista tulee vähän nopeammin.