Bussipysäkillä

Mikä on parasta siinä, että lapset ovat mummolassa?

Äiti saa leikkiä lasten leluilla. :) Nyt tuli tehtyä sellainen oikein pikainen välikäsityö. Huivi barbille. Samasta langasta ja samalla mallilla kuin oma huivini. Väri on eri ja kokokin ihan vähän eri. Tykkään. Tämä tyttönen odottelee bussia minun tekemissä vaatteissa.

Välikäsityön välikäsityö ja kuvien lataamisen vaikeus

Nyt on mennyt jo toista tuntia tämän tekemiseen, enkä vieläkään tiedä saanko kuvia tähän kirjoitukseen ja jos saan, niin miltä ne mahtavat näyttää. Aikaisemmin olen ladannut kuvat puhelimesta (Samsung Galaxy S II) Photoshop.comiin, sieltä koneelle ja koneelta bloggeriin. Puhelimessakin on blogger, mutta sen kanssa on niin hankala kirjoittaa ja sitten ne kuvat tulevat mihin sattuu järjestykseen kaikki peräkkäin, eikä niiden väliin saa kirjoitettua. Nyt Photoshop muuttui niin, että kuvakirjasto siirtyikin Adobe Revel-palveluun. Valmiiksi Photoshopissa olleet kuvat siirtyivät automaatiisesti viime yönä kun olin käynyt siihen netissä antamassa luvan, mutta uusien kuvien lataaminen tuntuu menneen entistä hankalammaksi. Ensin piti tietenkin ladata puhelimeen tuo Adobe Revel siirto-ohjelma. Nyt kun uudet kuvat ovat siellä Revelissä, niin ne näyttävät aivan kummallisilta. Kuvasuhteita ei saa tuolla muutettua mitenkään ja kuvat ovat neliskanttisia. Lisäksi kun sieltä lataa koneelle ne menevät ladatut kansioon. Photoshopista sai itse valita mihin kansioon kuvat latasi, eli blogiin tulevat kuvat ovat minulle blogi-kansiossa omissa alakansioissaan. Nyt noita pitää vielä koneellakin siirrellä. Tai yritän nyt saisinko suoraan tuolta Revelistä siirrettyä tänne kuvia. Mutta nuo neliskanttiset kuvat kyllä vähän epäilyttävät. 

Onko kenelläkään tähän mitään yksinkertaisempaa tapaa?

Kaikkein helpoin olisi, jos muistikortin saisi luettua koneelle, mutta kun tuo puhelin pitää purkaa aivan atomeiksi, ennen kuin muistikortin saa irti. Ei jaksa aina vaivautua.

Jaahas. Suoraan Revelistä lataaminen ei onnistu, mutta koneelle ladatut kuvat ovat sentään palanneet normaaliin muotoon sen neliön sijasta. Picasakaan ei ilmeisesti ihan ongelmaton ole ollut? Onko picasassa kaikki kuvat julkisia, vai pystyykö niitä siellä suojaamaan jotenkin?

Välikäsityön välikäsityö

Sehän oli se barbin takki, joka ei ollutkaan niin helppo ja nopea kuin kuvittelin. Nyt se on kuitenkin Sabatonin säestyksellä tehty valmiiksi. Ja eilen telkkarin ääressä tein vielä siihen sopivan laukunkin. Takki on vailla vyötä, sillä muuten se ei pysy millään kiinni. Napit ovat vain koristeena.

Barbin tilaihme-laukku

Nyt voinkin sitten siirtyä takaisin siihen välikäsityöhön, tai sitten voisin tehdä barbille vielä huivin (johon on suunnitelma jo ihan selvä), tai sitten voisin tehdä pojalle niitä virkattuja herkkuja joita lupasin, tai sitten SNY:n lähettämästä langasta yhden tuunauksen, tai... lista on aika loputon. Se sukkaprojekti ei edelleenkään innosta, vaikka päässä taas muhiikin ajatus miten sitä saisi eteenpäin.

Yllytyshullu hamsteri

Asteikolla 1-10 miten helposti luulette mun lähtevän mukaan uusiin juttuihin?

Nooh, aika helposti näemmä. Taas tuo Norsis sai mut "houkuteltua" mukaan uuteen juttuun. Eli Muistikirja maaliskuuhun. 

Positiivista tässä on se, että pitkästä aikaa tuli sellainen tunne, että saan jotain aikaan. Edes askartelu rullaa, vaikka noi muut jutut tuntuu tökkivän. Kun katoin noita Norsiksen ja Inarin vihkoja, totesin, että tuo kuminauha on kyllä kätevä. Kun vihon väliin tulee mahdollisesti lisää kerroksia, niin on kiva, ettei se pullota auki miten sattuu. Jostain tuolta kätköistä löytyi ruutuvihko, jonka kansi on vähän paksumpaa kierrätyspaperia. Ajattelin siihen vihkoon virittää jonkinlaisen kuminauhan. Ja sitten ajattelin laittaa pari nappia ja koristella vähän...

Etukansi. Tässä kuvassa on värit aika kohdallaan.

Takakansi.

...sitten se näytti siltä, että siitä vieläkin uupuu jotain. Lisäsin vähän teippiä ja sitten lähtikin lapasesta.

Toinen tosi hyvä juttu mitä tästä askarteluinnostuksesta (ja oli tässä nyt muutakin takana) seuras, oli se, että tuli siivottua ja järjestettyä kaikki askartelutarvikkeet. Tai no siis kaikki ja kaikki. Hmm. No ainakin ne aktiivisemmin käytössä olevat ja ne jotka sattui nyt löytymään.

Edit: yks kuva oli illalla unohtunu. Hups. Siinä nyt on mun askartelulaatikko ja paperikassi.

Ja niitä järjestellessä otin taas tuon vihon käteen ja...

Uusi takakansi

Etukansi

Että kyllä mun nyt täytyy varmaan toivoa, että se maaliskuu tulis äkkiä ja pääsis tekemään jotain tuonne vihon sisäpuolellekin. Kannet loppuu kohta.

Vihon kansissa on käytetty jotain sekalaisia nappeja, joita sattu löytymään. Tuo pieni rusettikin on jostain irronnut. Veikkaisin, että jonkun alushousuista. :) (Onko tämä nyt sitä paljon pelättyä alushousujen tuunaamista?) Pilkullinen pinkki nauha on ollut sukkapaketin ympärillä ja tuo "kuminauha" on tytön housuista ratkottu resori kun jatkoin housujen käyttöikää pidemmillä resoreilla. Mittanauha ja "viivakoodit" ja pari muuta on teippiä. Ihan Prisman hyllystä nyt nappasin mukaani. Kun en oo vieläkään jaksanu sivistää itteäni, että mitä ne washi-teipit oikein on? Mutta tuo mittanauha on kyllä kivaa. Harmi vain, että niissä Prismassa myytävissä paketeissa oli kaks rullaa samassa ja aina toinen oli mun mieleen ja toinen ei. Tuo mittanauha on tosi kivaa ja käy vaikka mihin, mutta mihin voi teipata tuollasta missä on välissä noita koodeja ja sit jotain robotteja?

Leimat on tehty aivan super-super-super-ihanalla leimasetillä, jonka ostin Tiimarista. Oli vielä halpakin niin isoksi setiksi. Nappien lisäksi siinä oli lankarullia ja muita ompelutarvikkeita. Nyt on vaan sit ihan pakko ruveta laajentamaan mustevalikoimaa. :) Tää on siis loputon suo.

Tuo mun pieni askartelulaatikko on Ikean vanerilaatikko, jonka oon tuunannu Me&I -lautasliinoilla. Se on niin täynnä tavaraa, että se pitää melkein purkaa tyhjäksi, jos sieltä meinaa jotain löytää. Lahjakassin pelastin työpaikan pahvipaavosta. Tarkoitus oli käyttää sitä SNY-paketin lähettämiseen, mutta nyt se taitaakin jäädä meille. Se on nimittäin täynnä paperia. Sellaisia vähän suurempia arkkeja, jotka eivät tuonne ikean laatikkoon mahtuneet. Ihan sairasta. Mä luulin, ettei mulla oo mitään askartelutarvikkeita. Ainakaan mitään oikeita askartelutarvikkeita.

Tehtiin tytön kanssa myös maaliskuulle kalenteri. Maaliskuulle ei ollut mielessä mitään tiettyä teemaa, mutta minä kaipasin kirkkaita värejä. Tyttö sai äidiltäni tapettien mallipaloja ja kuviolävistäjän. Hän sitten paineli sydämiä minkä ehti ja minä koitin keksiä mitä niillä tehtäisiin. Tässä ei ole kyllä päätä eikä häntää.

Kuten huomaatte, mä säästän melkein kaiken. Koskaan ei tiedä mitä tarvii. Mitäs te muut säästätte?

Apua, apua!

Nyt kaipaisin apua teiltä kaikilta lukijoilta. 

Ensinnäkin Tallinnan matka näyttäisi nyt toteutuvan ja kaipaisin vinkkejä niiltä, jotka ovat siellä lankakaupoilla käyneet. Erityisesti eri kauppojen aukioloajoista. Meidän laiva on Tallinnassa n. 14.30 lauantaina, joten esim. Karnaluks näyttäisi olevan kiinni. Löysin kyllä googlettamalla tietoa muista lankakaupoista, mutta aika harvassa olivat aukioloajat. Eli pääsenkö sitten kuitenkaan tuolla reissulla lankakaupoille? Sunnuntaina tuskin mikään on auki?

 Toinen ongelma on lapsen sisätossut. Lasten hoitopaikassa pidetään sisätossuja, ettei kukaan liukastu ja näin talvella myös siksi, ettei sukat kastu eteisessä sulaneesta lumesta. Meidän neitillä (vähän vajaa 6v) on 31-32 numeron kenkä. Edelliset tossut olivat H&M:n "tanssitossut" 30-31. Siis sellaiset perinteisen jumppatossun malliset, mutta jotkut vähän kimaltavat. Silloinkin olivat ainoat sopivan kokoiset. Nyt niistä tuli varvas läpi. Tyttö haluaisi mielellään jotkut "poikien tossut" eli Salamat tai Angry Birdsit. Mutta sellaisiapa ei tuon kokoisena löydy enää mistään (siis ainakaan täältä kotikaupungista). Aamutossuja löytyi kyllä, mutta ne eivät ihan vastaa tarkoitustaan hoidossa. Reinotkin tytöllä on, mutta eivät nekään ole sellaiset mitä viitsisi koko päivää pitää jalassa. Löysimme nyt ensihätään olisikohan ollut Finwearin sellaiset tossujen malliset jarrusukat. Ovat siis materiaaliltaan kuin jarrusukat, mutta varrettomat. Niitäkin oli vain tylsän tumman sinisenä. En usko, että ne kovin kauan tuon meidän lapsukaisen käytössä kestävät.
Onko tuon kokoiseen jalkaan saatavana mitään muuta kuin Starchild-tossuja (jotka eivät itseä miellytä yhtään), niitä perinteisiä jumppatossuja (joita löytyy aikuistenkin koossa) tai noita jarrusukkatossuja? Nettikaupat ja Turku ovat hyvin varteenotettavia ostopaikkoja, koska paikalliset marketit alkaa olla läpikotaisin koluttuja.

Toinen vaihtoehto olisi sitten sellainen aine, mitä voi itse laittaa sukan pohjaan ja siitä tulee se jarru. En nyt yhtäkkiä keksi mikä sen aineen nimi mahtaa olla. Jossain blogissa olen siihenkin törmännyt. Sitten voisi neuloa vaikka jostain kivasta puuvillalangasta sukat ja laittaa pohjaan jarrut. Myös muut TSI-ideat otetaan vastaan.

Kolmas "ongelma" on sitten taas vähän toisenlainen. Nimittäin tässä joku aika sitten käväisin eräässä kivassa blogissa. Jotain tapahtui, enkä ole löytänyt sinne uudestaan. En muista mistä kautta sinne eksyin. Luultavasti jonkun tunnustuksesta tai haasteesta tai jostain. Tai sitten useamman mutkan kautta. Bloggari oli aivan uskomaton huivintekijä ja blogissa oli esiteltynä monta hienoa huivia. Jos nyt jollekin tulee mieleen blogi, jossa on paljon kivoja huiveja ja niin vinkatkaas tänne päin siitäkin.

Pitäisikö tähän nyt sitten sanoa, että paras vinkki palkitaan. ;) Vaikkapa tuollaisella tikkarikukalla, mitä tein ystävänpäiväksi. Ja sitten jälkeenpäin vielä lapsille omat, vähän pienemmät. Lasten omista tuli kyllä vielä kivemmat. Niissä on käytetty terälehtiin SNY:n paketissa pehmusteena ollutta punaista silkkipaperia. :) Kuvan sain ihanasti otettua oikein aurinkoisena päivänä. Kevät on tulossa.

Väliaika, kahvia ja pullaa...

Kyllä nyt tihkaisee noiden käsitöiden kanssa. Sukkaprojekti tihkaisee niin paljon, ettei huvita edes esitellä sitä täällä. Viimeksi on siis oltu taas kohdassa purkaa.

Aloitin sitten välikäsityönä vikkaamaan SNY:n lähettämästä villabambu-langasta patalappua. Valitsin kivan helpon mallin, jossa on "kohokuvioinen" pinta. Noh, se malli vain oli vähän liian helppo eli tylsä. Ei se ihan yhden Voice of Finlandin aikana tullut valmiiksi. Joten nyt se puolikas patalappu odottaa siellä kirjan välissä.

Jostain sain eilen päähäni aloittaa taas uuden työn. Kuvittelin kai, että se tulee tosi nopeasti valmiiksi. Se on siis sellainen välikäsityön välikäsityö. Tuolla käsityötuolissa sekin makaa keskeneräisenä. Ja tuli rannekin niin vietävän kipeäksi, etten tänään ole uskaltanut koskeakaan käsitöihin. Aloitin siis virkkaamaan tytön barbille takkia ilman ohjetta. Nyt sitten takkuan niiden olkapään kavennusten kanssa. Hoh hoi.

Ja samalla kun virkkasin sitä takkia, poika toivoi itselleen lisää virkattuja herkkuja ja tonki lankakassista lankoja. Tosi hienosti osasi pikkuinen valita laskiaispullaan punaista vadelmahilloksi, vaalean ruskeaa pullaksi ja valkoisen puuttuessa hailakan sinistä kermavaahdoksi. Harmi vain kun pojan mielestä se pulla olisi pitänyt tehdä siinä samalla valmiiksi. Uskaltaakohan sellaista aloittaa kun ei ole ohjettakaan. Jää taas vaan kesken.

Edit: Tässä vielä kuva, jossa näkyy vähän kaikkea. 7 veljestä langat kuuluvat sukkaprojektiin, patalappu pilkottaa kirjan välistä ja barbi sovittaa keskeneräistä takkia.

 

Tänään oli sellainen olo, että kyllä nyt jotain pitäisi päästä postaamaan ja mietin, mikä olisi sopiva välikirjoitus. Sitten muistin, että Purppura Perhonenhan haastoi mukaan DIY-haasteeseen.

"Haasteeseen kuuluu jakaa paras DIY-idea. Työ voi olla joku aikaisemmin tehty tai ihan tätä haastetta varten tehty. Lisäksi haaste tulee jakaa eteenpäin kolmelle blogille."

Minun "valtavan hieno ideani" on itsetehdyt nimilaput vessaan käsipyyhkeille. Nämä on tehty joskus vuosi sitten. Meillä kun ei ole mitään hienoa sisustusta muutenkaan, niin nämäkin on tehty lasten kanssa, lasten ehdoilla. Jokaiselle valittiin eri värinen pahvi tai paperi taustaksi. Sitten valittiin tarra tai muu kiva kuva (minulla on vanhassa konvehtirasiassa lehdistä leikeltyjä kuvia askarteluun) ja kirjoitettiin nimi. Lopuksi laput päällystettiin molemmin puolin kontaktimuovilla ja kiinnitettiin sinitarralla vessan seinään.

Itse voi tehdä myös paljon siistimpiä ja hienompiakin merkkejä, meillä näm tosiaan on tehty lasten toiveiden mukaan. Leimaamalla ainakin saisi vaikka mitä hienouksia.

Siitäkin nämä ovat käteviä, että näitä voi vaihdella tarpeen mukaan. Ensin siskoni asui meillä pari kuukautta työharjoittelun vuoksi viime keväänä. Hänelle tehtiin oma merkki. Myöhemmin keväällä meillä oli niitä Up With People -tyttöjä, joille tietenkin tehtiin oma merkki. Se on vähän kuin perheeseen kuulumisen merkki kun on oma pyyhemerkki.

Ennen talon myyntiinlaittoa ja tätä jatkuvaa näyttöön siivoamista meillä oli vessan seinällä myös yksi sanomalehdestä leikattu kuva pienen tekstin kera, tietenkin kontaktimuovilla päällystettynä ja sinitarralla kiinni. Teksti taisi mennä jotenkin tähän tyyliin: Kiinalaisen eläintarhan virtahepo saa hammaspesun kolme kertaa viikossa tautien estämiseksi. Ja kuvassa eläintarhan työntekijä harjaa varrellisella porstalla virtahevon hampaita. Eli hauskoilla lehtileikkeillä tai vaikka sarjakuvilla voi myös piristää noita pyyhemerkkejä. Yhdelle Viivi, toiselle Wagner, B Virtanen jne.

 Kuva on kammottavan huono, mutta kai tästä nyt tuon idean näkee. Lasten merkeistä en viitsinyt edes ottaa kuvia. Niissä näytti olevan hammastahnaa tai mitä lienee.

Mukaan haastan:

Kotomon (taas, mutta siellä on niin ihania juttuja muutenkin)

Kewa kokeilee 

Saltunraitti

 

Kaunis Blogi

Sain Purppura Perhoselta tunnustuksen. Olenkin jo salaa vähän kaivannut jotain tunnustusta. Niitä kun nyt on ollut liikkeellä. Huomasin, että olen löytänyt aika monta uutta kivaa blogia näiden tunnustusten kautta. Ja huomasinpa juuri, että minäkin olen saanut uusia lukijoita. Anteeksi puusilmäisyyteni ja tervetuloa!

Tunnustuksen säännöt ovat: Minun pitää kertoa itsestäni kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle  blogin pitäjälle, joille kerron asiasta ja heidän tulee kopioida tuo kuvasymboli.

Ja sitten ne kahdeksan asiaa:

-Olen superlaiska. Nukun päiväunet aina kun se on mahdollista.

- Taidan olla nettiriippuvainen. :) Kone on melkein aina päällä ja puhelimellakin pääsee sukkelasti nettiin.

-Opin virkkaamaan vasta vuosi sitten.

-Koulussa en ollut hyvä käsitöissä tai kuvaamataidossa.

-Minusta piti tulla Kemisti tai Mikrobiologi, ei tullut kumpaakaan.

-Toisinaan kaipaan Turkuun.

-Opiskelen Kreikan kieltä kansalaisopistossa ja tykkään siitä.

-Haaveilen Disneyn Animators Collect prinsessanukeista.

Mitähän ne kahdeksan muuta blogia sitten voisivat olla? Vaikkapa...

Hupsistarallaa

Tosimummo

Neulovat Nakit

Kotomo

Puikkojen kilinää ja lasten kalinaa

Hapsuli

Koukutettu

Mun tekemä

Hyvää ystävänpäivää!

Joku tässä aikaisemmin ihmetteli, että miksi suomalaisissa blogeissa ei ole juuri ystävänpäiväjuttuja näkynyt. Itse en ainakaan halunnut pilata yllätystä ja paljastaa etukäteen mitä olen touhunnut.

Meidän kortit (lähinnä lasten hoitokavereille) ovat niin yksinkertaiset kuin mahdollista. Kartonkia ja kimallepaperia. Lapsista oli aivan ihmeellistä kun tein kimalle paperiin taiteen, piirsin siihen puolikkaan sydämen, leikkasin ja siitä tuli kimaltava sydän.

Lasten hoitajille ja muutamalle muulle askartelin pienen ystävänpäiväyllätyksen. Vähän on kyllä huono omatunto. Täytyy varmaan käydä ostamassa se Ihana-lehti. Idea on nimittäin suoraan sieltä, mutta pelkän selailun perusteella.

Tässä koko "maljakollinen" tikkarikukkia

Tämä on lähempänä oikeaa väriä.

SNY:n paketissa "täytteenä" olleen punaisen silkkipaperinkin ajattelin käyttää tällaisiin. Se vain vähän myöhästyi näistä ystävänpäiväkukista.

Ja eilen tuli jälleen ihanaa postia SNY:ltäni. Alkuviikko onkin ollut aikamoista menoa ja eilen olin melkein koko ajan liikkeellä. Kotona kävin vain lukemassa postit välillä. Onneksi kävin.

SNY oli lähettänyt kukkakuvioisen ystävänpäiväkortin ja kaksi sydänkoristetta esim. kukkapurkkiin laitettavaksi. Saa nähdä mihin nämä meillä päätyvät. Lapset nimittäin ihastuivat näihin. En ole halunnut kovin tarkkoja kuvia lapsistani täällä julkaista, mutta nyt on pakko tehdä poikkeus. Nimittäin SNY on nyt onnistunut sulattamaan meidän tosikon sydämen ja tyttö itse pyysi: "Äiti ota musta tällänen kuva".

Kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen. Tyttö on tuossa saunan jälkeen tukka märkänä ja posket punaisena.

Ystävänpäivää taidamme viettää lasten kanssa helmiaskarteluiden parissa.

Tallinnaan, Tallinnaan

Sinne olisi (ehkä) reissu tulossa tänä keväänä. En ole käynyt siellä ainakaan kymmeneen vuoteen. Muistelisin, että edellisen kerran taisin olla alaikäinen.
Harmi vain, että reissu tulee olemaan la-su. Mahtaako siellä olla lankakaupat viikonloppuisin auki?
Ja jos on, niin missä kannattaa käydä? Nyt kaikki Tallinna-vinkit tänne. Passikin täytyy varmaan hankkia.
Voi kun se reissu nyt toteutuisi.

Tänä iltana otin käsiini SNY:n paketissa tulleen helmipussin. Tein ihanan (niin mun näköisen ja värisen) rannekorun. Harmi vain, että vaijerin mittaamisessa sattui pieni ajatusvirhe. Pelkäsin tekeväni liian ison, mutta en ottanut huomioon, että vieväthän ne helmetkin tilaa. Tuli aika napakka.
Kiristyshelmen kiinnitys onnistui helposti. Minä pidin kiinni vaijerista ja mies puristi pihdeillä. Meni kerralla tiukalle. :)

Ihan ensimmäinen...

...ärräpaketti ja samalla ihan ensimmäinen SNY-paketti. Jee!

Hyvä kun olin saanu laatikon kannen auki, niin lapset huusi: jee, meille lakuja. Lakut oli jo syöty kun sain SNY:n kirjoittaman kirjeen luettua. Mutta onneksi menivät ihan oikeisiin suihin.

Blogger on taas tällä tuulella. No tiiratkaa sitten taas pää kallellaan. :)

Paketista paljastui lakujen lisäksi kolme kerää villa-bambu-lankaa ja yksi kerä kirjavaa puuvillalankaa. Ihanasti oli myös oivallettu helmikuusta helmet, joista saadaan sitten lasten kanssa tehdä jotain. Tiedän jo ainakin yhden jutun mitä noista helmistä tehdään. Piipunrassi on tosi kätevää noiden isompien puuhelmien "naruksi". Mä voin sitten yksin käyttää nuo pienemmät helmet ja vaijerit. Helmipussissa oli myös ihanasti itse tehty ohje vaijerin ja (käy lunttaamassa...) puristushelmien käyttöön. Se olikin ihan uusi tuttavuus. Suklaa oli mulle (ja ehkä vähän miehellekin) eli illalla herkutellaan.

Punaisille langoille keksin jo käyttötarkoituksen, mutta voih... mihin kohtaan tuota loputonta tehtävien listaa sen lisäisin? :) Värikäälle langalle en vielä tiedä käyttötarkoitusta, mutta se on ihanaa. Eli kyllä sillekin jotain keksitään. Kirje lämmitti erityisesti mieltä. Nyt sitten vaan odotellaan, että voi kun olis jo maaliskuu.

PS: Viikonloppu meni yksien tilaustöiden (!!!) kanssa ja sitten taas siinä loputtomassa sukkaprojektissa. Yritän tuosta sukkaprojektista saada jotain postausta aikaan, kunhan jaksan. Tiivistettynä se menee näin: neulo, pura, neulo, pura, neulo, pura...

Kettuja kettuja eli lisää tehtävää

Voi kettu. Kyllä voivatkin olla suloisia. Nyt täytyisi löytää täydellinen ketun oranssi lanka, jotta voisi ruveta tekemään pojalle kettu-asusteita.

Ensin törmäsin kettu-huiviin Koukutettu-blogissa. Ja heti perään ihanaan kettu-myssyyn Maitotyttö-blogissa. Tuon kettumyssyn pohjana näyttäisi olevan norjalaispipo (joita on joskus elämässä tullut tehtyä). Sen tähtääminen oikean kokoiseksi on kuitenkin sellaista salatiedettä, että ajattelin mielummin yrittää sellaista perus-siksakpipoa. Ja tosiaan meidän 3-vuotiaan päähän, en ihan pienelle vauvalle. Melkein jo sorrun haaveilemaan jostain koko-ruskeasta keväthaalarista pojalle. Sopisi niin ihanasti noiden kettujen kanssa. Tosin, ensin pitäisi löytää se lanka, sitten tehdä ne kettujutut... saas nähdä.

Lehdistökatsaus

Otsikko on kyllä aika lainausmerkeissä. Mm. Norsis ehti jo odotella näitä lehtiä. Kerrankin olin silmät auki lehtihyllyllä.  

Kotolivingiä en ole livenä päässyt aikaisemmin näkemään. Sen kanssa oli vähän kahdenlaisia ajatuksia. On ihanaa, että joku tekee kotimaista lehteä tällaisille käsityöhörhöille ilman tiukkaa aiheen rajausta. Kun tuntuu, että aikaisemmin on ollut vain virkkaus-lehtiä, neule-lehtiä, ompelu-lehtiä... Kaikki erikseen. Mutta toisaalta en tykkää Anu Harkista, enkä sen tyylistä. Vaikka monet Ratulassa tehdyt jututkin oli ihan kivoja ideoita en silti tykkää sen tyylistä. Sen takia jäi selailun jälkeen tämäkin lehti ostamatta. Mutta tykkään sitten taas sellaisista jutuista kuin tässä Kotolivingissä on se villatakki tai mikä lienee, mihin on joka lehdessä erilaiset tilkun ohje ja lopuksi niistä sitten tulee se joku valmis juttu. Blogeissa olen nähnyt esim. tiskirätin ohjeen joka on vain kirjoitettu kerros kerrokselta ja lopputulos on yllätys. Harmi vain, että siinä kohtaa kun sen ohjeen löysin, joku muu oli jo kommentissa paljastanut, mikä siihen rättiin tulee.

Sitten silmiini osui hyllystä Ihana. Ja se oli kyllä nimensä mukaan ihana. Mutta sekin jäi ostamatta ihan siitä syystä, että nyt meneillään neulonta- ja virkkauskausi, enkä uskalla sekoittaa päätäni muilla ihanilla jutuilla. Vaikka selailun perusteella tykästyin kyllä tähän Ihana-lehteen. Ainakin tikkarikukat jäivät mieleen ja ehkä kokeilen niitä ystävänpäiväksi. Jos tässä enää ehtii. Sehän on ihan kohta!

Toisessa kaupassa näin vielä Taito-lehden. Sekin vaikutti selailun perusteella mukavalta. Sitä en ehtinyt niin tarkkaan katsoa, mutta varmasti olisi tutustumisen arvoinen. Kaikkein hassuinta on se, että olisin voinut vaikka vannoa, ettei täältä edes saa kyseisiä lehtiä.

On tosi hassua huomata kuinka tämän SNY-kierroksen myötä on ruvennut katselemaan kaikkea vähän eri kantilta. Niin kuin esimerkiksi löysin nämä lehdet. Pimahla oli tehnyt SNY-kierrosta varten inventaariota ja tutustuin sitä kautta ihan uusiin tarvikkeisiin. Ja kas kummaa, niitäkin löytyy paikallisesta lankakaupasta. Aina sitä oppii jotain uutta.

Tänään tuli myös e-kortti minun SNY:ltä. Siinä kerrottiin, että paketti on jo matkalla. Pienistä yksityiskohdista täytyy vielä laittaa emon kautta viestiä, mutta en malta odottaa. Nyt alkaa jännittää todella.

Ja voittaja on...

Arvontaan osallistuminen on päättynyt ja arvonta suoritettu.

Pinkki-mustat pannulaput voitti

Purppura Perhonen

Laitahan minulle yhteystiedot tulemaan sähköpostilla tmk.tuominen @ gmail.com (välit tuosta pois), niin laitan paketin tulemaan.

Vielä ehtii osallistua...

...arvontaan. Käykääpäs kertomassa sinne arvonta-kirjoitukseen mitä itsetehtyä teidän elämäänne kuuluu.