Ihan ensimmäinen...

...ärräpaketti ja samalla ihan ensimmäinen SNY-paketti. Jee!

Hyvä kun olin saanu laatikon kannen auki, niin lapset huusi: jee, meille lakuja. Lakut oli jo syöty kun sain SNY:n kirjoittaman kirjeen luettua. Mutta onneksi menivät ihan oikeisiin suihin.

Blogger on taas tällä tuulella. No tiiratkaa sitten taas pää kallellaan. :)

Paketista paljastui lakujen lisäksi kolme kerää villa-bambu-lankaa ja yksi kerä kirjavaa puuvillalankaa. Ihanasti oli myös oivallettu helmikuusta helmet, joista saadaan sitten lasten kanssa tehdä jotain. Tiedän jo ainakin yhden jutun mitä noista helmistä tehdään. Piipunrassi on tosi kätevää noiden isompien puuhelmien "naruksi". Mä voin sitten yksin käyttää nuo pienemmät helmet ja vaijerit. Helmipussissa oli myös ihanasti itse tehty ohje vaijerin ja (käy lunttaamassa...) puristushelmien käyttöön. Se olikin ihan uusi tuttavuus. Suklaa oli mulle (ja ehkä vähän miehellekin) eli illalla herkutellaan.

Punaisille langoille keksin jo käyttötarkoituksen, mutta voih... mihin kohtaan tuota loputonta tehtävien listaa sen lisäisin? :) Värikäälle langalle en vielä tiedä käyttötarkoitusta, mutta se on ihanaa. Eli kyllä sillekin jotain keksitään. Kirje lämmitti erityisesti mieltä. Nyt sitten vaan odotellaan, että voi kun olis jo maaliskuu.

PS: Viikonloppu meni yksien tilaustöiden (!!!) kanssa ja sitten taas siinä loputtomassa sukkaprojektissa. Yritän tuosta sukkaprojektista saada jotain postausta aikaan, kunhan jaksan. Tiivistettynä se menee näin: neulo, pura, neulo, pura, neulo, pura...