Väliaika, kahvia ja pullaa...

Kyllä nyt tihkaisee noiden käsitöiden kanssa. Sukkaprojekti tihkaisee niin paljon, ettei huvita edes esitellä sitä täällä. Viimeksi on siis oltu taas kohdassa purkaa.

Aloitin sitten välikäsityönä vikkaamaan SNY:n lähettämästä villabambu-langasta patalappua. Valitsin kivan helpon mallin, jossa on "kohokuvioinen" pinta. Noh, se malli vain oli vähän liian helppo eli tylsä. Ei se ihan yhden Voice of Finlandin aikana tullut valmiiksi. Joten nyt se puolikas patalappu odottaa siellä kirjan välissä.

Jostain sain eilen päähäni aloittaa taas uuden työn. Kuvittelin kai, että se tulee tosi nopeasti valmiiksi. Se on siis sellainen välikäsityön välikäsityö. Tuolla käsityötuolissa sekin makaa keskeneräisenä. Ja tuli rannekin niin vietävän kipeäksi, etten tänään ole uskaltanut koskeakaan käsitöihin. Aloitin siis virkkaamaan tytön barbille takkia ilman ohjetta. Nyt sitten takkuan niiden olkapään kavennusten kanssa. Hoh hoi.

Ja samalla kun virkkasin sitä takkia, poika toivoi itselleen lisää virkattuja herkkuja ja tonki lankakassista lankoja. Tosi hienosti osasi pikkuinen valita laskiaispullaan punaista vadelmahilloksi, vaalean ruskeaa pullaksi ja valkoisen puuttuessa hailakan sinistä kermavaahdoksi. Harmi vain kun pojan mielestä se pulla olisi pitänyt tehdä siinä samalla valmiiksi. Uskaltaakohan sellaista aloittaa kun ei ole ohjettakaan. Jää taas vaan kesken.

Edit: Tässä vielä kuva, jossa näkyy vähän kaikkea. 7 veljestä langat kuuluvat sukkaprojektiin, patalappu pilkottaa kirjan välistä ja barbi sovittaa keskeneräistä takkia.

 

Tänään oli sellainen olo, että kyllä nyt jotain pitäisi päästä postaamaan ja mietin, mikä olisi sopiva välikirjoitus. Sitten muistin, että Purppura Perhonenhan haastoi mukaan DIY-haasteeseen.

"Haasteeseen kuuluu jakaa paras DIY-idea. Työ voi olla joku aikaisemmin tehty tai ihan tätä haastetta varten tehty. Lisäksi haaste tulee jakaa eteenpäin kolmelle blogille."

Minun "valtavan hieno ideani" on itsetehdyt nimilaput vessaan käsipyyhkeille. Nämä on tehty joskus vuosi sitten. Meillä kun ei ole mitään hienoa sisustusta muutenkaan, niin nämäkin on tehty lasten kanssa, lasten ehdoilla. Jokaiselle valittiin eri värinen pahvi tai paperi taustaksi. Sitten valittiin tarra tai muu kiva kuva (minulla on vanhassa konvehtirasiassa lehdistä leikeltyjä kuvia askarteluun) ja kirjoitettiin nimi. Lopuksi laput päällystettiin molemmin puolin kontaktimuovilla ja kiinnitettiin sinitarralla vessan seinään.

Itse voi tehdä myös paljon siistimpiä ja hienompiakin merkkejä, meillä näm tosiaan on tehty lasten toiveiden mukaan. Leimaamalla ainakin saisi vaikka mitä hienouksia.

Siitäkin nämä ovat käteviä, että näitä voi vaihdella tarpeen mukaan. Ensin siskoni asui meillä pari kuukautta työharjoittelun vuoksi viime keväänä. Hänelle tehtiin oma merkki. Myöhemmin keväällä meillä oli niitä Up With People -tyttöjä, joille tietenkin tehtiin oma merkki. Se on vähän kuin perheeseen kuulumisen merkki kun on oma pyyhemerkki.

Ennen talon myyntiinlaittoa ja tätä jatkuvaa näyttöön siivoamista meillä oli vessan seinällä myös yksi sanomalehdestä leikattu kuva pienen tekstin kera, tietenkin kontaktimuovilla päällystettynä ja sinitarralla kiinni. Teksti taisi mennä jotenkin tähän tyyliin: Kiinalaisen eläintarhan virtahepo saa hammaspesun kolme kertaa viikossa tautien estämiseksi. Ja kuvassa eläintarhan työntekijä harjaa varrellisella porstalla virtahevon hampaita. Eli hauskoilla lehtileikkeillä tai vaikka sarjakuvilla voi myös piristää noita pyyhemerkkejä. Yhdelle Viivi, toiselle Wagner, B Virtanen jne.

 Kuva on kammottavan huono, mutta kai tästä nyt tuon idean näkee. Lasten merkeistä en viitsinyt edes ottaa kuvia. Niissä näytti olevan hammastahnaa tai mitä lienee.

Mukaan haastan:

Kotomon (taas, mutta siellä on niin ihania juttuja muutenkin)

Kewa kokeilee 

Saltunraitti