Lauantai meni meillä muissa merkeissä (lue: yöpaidassa), mutta sunnuntaina menin uudelleen Käsityömessuille. Taisi olla ihan hyvä valinta nuo päivät. Kuulemma lauantaina oli ollut niin paljon väkeä, ettei sekaan ollut sopinut. Käytävät ihan täynnä. Sunnuntainakin oli vielä hyvin väkeä, mutta ei ruuhkaksi asti. Olin todella positiivisesti yllättynyt kuinka olin aivan eri messuilla perjantaina ja sunnuntaina. Kiinnitin siis huomiota ihan eri osastoihin. Näin sunnuntaina monta sellaista osastoa, jotka olin perjantaina ohittanut.
Mielestäni messujen järjestelyt olivat nyt onnistuneet paljon paremmin kuin aikaisempina vuosina, olihan järjestäjäkin vaihtunut. Myyjät ja näytteilleasettajat olivat nyt enemmän juuri sitä, mitä käsityömessuilla odottaa näkevänsä ja "helppoheikit" olivat erikseen yläkerrassa. Oli se kyllä vähän surullista, että perjantaina kaikkein suurin ruuhka oli yläkerran rihkamakorupöydän äärellä vaikka alakerta oli täynnä mitä ihanampia, uniikkejakin koruja.
Omista ostoksistani otettua kuvaa vaivaa ihan sama kuin perjantainkin kuvaa. En voi julkaista lahjoja. :(
Kuvaan ovat päässeet nyörinukke, heijastinlanka, rasvat (nuo saippuan näköiset), kortteja, muutama riipus ja halvat arkikorvikset.
Tuo nyörinukkekin harmittaa sinänsä, että olisin toivonut löytäväni jotain muuta kuin Prymin messuilta. Jotain käsintehtyä, jossa on ihan eri fiilis kuin noissa sarjatuotannoissa. Noh, jos tällä nukella kuitenkin saisi tehtyä nyörit pojan lakkiin, niin saisi lakin käyttöön.
Ja joo sorruinhan minäkin ei-itsetehtyihin korviksiin, mutta siihen oli syynsä. Kun olen pitänyt noita kaikkia ihania askarreltuja korviksia, niiden kanssa ei voi mennä saunaan. Meillä mies saunoo oikeastaan joka päivä ja minäkin monta kertaa viikossa. Kivat korvikset pitää aina ottaa saunaan pois ja sitten niitä ei muista laittaa takaisin. Nyt oli reikä mennyt toisessa korvassa jo melkein umpeen. Hieman piti näitä korviksia runnoa, että sai paikalleen, mutta jos nyt pysyisi reiät auki niitä kivempiä korviksia varten. Nämä arkikorvikset ovat nyt sitten kirurginterästä, eivät kutita herkkää korvaa, kestävät saunomisen ja pysyvät vielä hyvin kiinnikin. Renkaassa on alhaalla sarana ja korvan läpi menevä tappi napsautetaan takaosaan lukkoon. Kestää siis hyvin kauluksia ja huiveja.
Gitte's osasto oli yksi niistä minkä hoksasin vasta sunnuntaina. Minulla oli muut ihmiset niin mielessä, etten tajunnut ostaa ITSELLE mitään ihanaa tuoksuvaa saippuaa. Vaikken hajusteita kestäkään, niin ehkä luontaisia tuoksuja olisin kestänytkin. Ehkä. Mukaan tarttui kuitenkin rasvaa itselle. Nuo pienet saippuan näköiset palaset ovat siis rasvaa erilaisilla tuoksuilla täydennettynä. Kun tuota palasta pitää käsien välissä se lämpenee ja siitä irtoaa rasvaa, jonka voi siitä levittää sitten muualle. Palasta voi myös suoraan hieroa ihoon, mutta esim. jalkoihin laitan mielummin käsien kautta. Yllättävää kyllä, tuosta ei jäänyt yhtään rasvainen eikä tahmainen olo käsiin. Eli vaikka suoraan ottaisi kutimen käsiin, niin yhtään ei lipsu eikä tartu rasvaa lankaan. Ainakin tuo omassa rasvassani oleva laventeli ja sitruuna haihtuu aika nopeasti.
Ja voi kuinka ihana lahja olisikaan pala saippuakakkua.
Muutamia riipuksia tuli ostettua vaikken mikään korujen tekijä olekaan. Korujen tekijät saavat siis ilmoittautua, sillä haluaisin noista lankavyyhtiriipuksista silmukkamerkkejä. Muista jalostetaan sitten jotain muuta joskus.
Yksi asia minua messuilla ihmetytti. Sellaiset myyjät, jotka eivät yhtään tuoneet omaa firmaansa esille. Mitä hyötyä on lähteä messuille myymään, jos ei siitä seuraa mitään jatkoa. Kyllähän siellä oikeanlaisilla tuotteilla myyntiä saa varmasti siellä messuillakin. Mutta eikö se olisi kiva jos ihmiset messujen jälkeenkin löytäisivät saman firman?
Ainakin Handmade by Heini jäi näistä messuista mieleen. Heinin pöydässä oli niiiiin mun väriset kaksikerroksiset helmet, joita en sit vaan ostanut. Ja nyt ne vaivaavat. Heinillä muuten oli tosi mukavannäköinen ja erottuva osasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti