Uutta oppimassa

Olen todella kiitollinen Lottiinalle noista silityskuvista, mitä lapset saivat joulukalenterin ensimmäisestä luukusta. Tytöllä sattui olemaan valmiiksi tuunausta varten ostettu valkoinen t-paita, joka oli kerran pestykin valmiiksi. Niinpä pääsin tänään testaamaan. Ensimmäisen linnun kanssa meinasi välillä epätoivo iskeä, mutta huomasin, että kun vaan lämmittää vielä vähän lisää, niin kyllä se paperi sieltä irtoaa. Paperin silittäminen tuntui muutenkin vähän hassulta. Mutta kaikki meni hyvin ja nyt on tytöllä uusi ihana ja tykätty (rakastettu) paita. Pojalle täytyy nopeasti käydä ostamassa joku vaalea yksivärinen paita.

Kaikkein parasta tässä on se, etten varmasti olisi törmännyt tällaiseen juttuun ilman tätä joulukalenteria. Muidenkin joulukalentereita on ihana käydä kurkkimassa. Ymmärrän kyllä, että arki voi viedä mennessään, eikä joka päivä ehdi luukkuja postailla, mutta käyn silti kurkkimassa muiden blogeja.

Vuoden vaihteesta meidänkin perheessä alkaa uudet (vanhat) kuviot, enkä varmasti ehdi näinkään paljon istua koneen ääressä, mutta ihania blogeja en kyllä jätä.