16. ja 24. luukku olivat ainoat, jotka minun kalenterissani jäivät tyhjäksi. Sunnuntaina luukkuun olin varannut äitini ostaman jouluaskartelulehden. Nyt en enää sen nimeä muista. Kaikki askartelut oli kuitenkin sellaisia, jotka sai paineltua ilman saksia siitä lehdestä irti ja koottua seisomatukien avulla pystyyn eli liimaakaan ei tarvinnut. Vähän neulaa ja lankaa (sitähän meiltä kyllä löytyy) vain. Omasta mielestäni nuo olivat vähän tylsiä askarteluja, vähän valmiiksi askarreltuja. Ajattelin, että tuossa nyt ei kauan mene kun nuo on unohdettu. Mutta lapsetpa innostuivat niistä kovasti. Tyttö kokosi erilaisista hahmoista kokonaisen kylän ja leikki niillä.
Jossain vaiheessa syksyllä kirjastossa oli joku mediakasvatusjuttu ja siellä oli mahdollista tehdä omaa nukketeatteria ja kuvata sitä. Kuvasin meidän lasten nukketeatteria kännykällä ja siitä sainkin idean, että näitäkin hahmoja voisin kuvata. Tyttö sitten "valmisteli" pienen kertomuksen, jonka minä kuvasin. On tuo pienten into vain jotenkin niin liikuttavan ihanaa.
17. päivän luukun oli lähettänyt Teea K ja mikä sattuma, tällä kertaa tyttö sai pienet värikynät. Nyt molemmilla on uudet omat värikynät, melkein samanlaiset, mutta juuri sopivasti erilaiset, että ne erottaa toisistaan. Poika sai pikkuauton. Meillä on pikkuautot olleet hetken jo varastossa ja sen kyllä huomasi. Sellaisella innolla poika taas autolla leikki. Minä sain kerän pörröistä lankaa. Tytön mielestä tämä on jotain saumalankaa ja hän on keksinyt jo vaikka kuinka monta käyttötarkoitusta tälle. Minulla kuitenkin lyö tässä kohtaa ihan tyhjää, joten tämä menee vielä säästöön. Eiköhän sille jotain käyttöä löydy myöhemmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti