Meillä on töissä sellainen tapa, että jokainen meistä hankkii joululahjan yhdelle työkaverille. Lahjan saaja arvotaan. Joka vuosi se on yhtä jännittävää. Ja vasta lahjaa miettiessä huomaa miten vähän sitä toista tunteekaan. Tällä kertaa olin päättänyt, että teen jotain itse. Vähän pelotti jo etukäteen riittääkö aika. Kun arvonta oli suoritettu päätin tehdä sukat. Ensin iski lankaongelma. En tykkää tehdä kirjavasta langasta minkäänlaista kohokuvioa tai pitsiä. Ja tähän hätään ei meinannut löytyä mitään sopivaa yksiväristä lankaa. Itse tykkään kirkkaista väreistä ja ärtsyistäkin väriyhdistelmistä. Tiedän kuitenkin, että lahjan saaja pitää enemmän hillitystä. Onneksi varastosta löytyi yksi kerä vaalean harmaata 7 veljästä lankaa.
Ensin aloitin Novitan sukkalehden ohjetta r Punaiset pitsisukat. Mutta se ohje ei vain mennyt minulla jakeluun. Sukan suuhun tulee ensin pitsineuletta ja sen jälkeen pitsineule jatkuu keskellä sukkaa ja muuten tulee joustinneuletta. Minä vain en saanut niitä ohjeen silmukkamääriä menemään niin kuin piti eikä pitsineule osunut oikealle kohdalle. Muutaman yrityksen jälkeen annoin periksi. Totesin, ettei nyt ole aikaa tällaiselle ohjeelle.
Purin ensimmäisen tekeleen ja aloitin samasta lehdestä keskikuviosukat. Niiden ohje olikin paljon yksinkertaisempi sisäistää. Ensimmäinen sukka tuli vähän vahingossa tehtyä. Aina vain odotti, että mikä on seuraava vaihe ja mitä ohjeessa seuraavaksi tulee. Ja niin oli yksi sukka valmis.
Sitten tein välissä vähän muuta. Huomasin kuitenkin, että kohtahan on lahjojenvaihtopäivä ja sukat on siihen mennessä oltava paitsi valmiit, myös pääteltynä ja viimeisteltynä. Iski paniikki.
Toinen sukka tuli alle vuorokaudessa. Mutta kaikki muu siinä sitten jäikin. Kaikki ylimääräiset minuutit istuin sukan kanssa. Kyllä onkin vaikeaa saada tehtyä kahta täsmälleen saman kokoista ja näköistä sukkaa. Kärkikavennukset jouduin purkamaan pariinkin kertaan ennen kuin olin tyytyväinen. Nyt on sukat pääteltynä, höyrytettynä ja paketissa.
Näitä oli aika vaikea saada aseteltua kauniisti kuvaan. Jalassa näyttävät paljon paremmilta. En vain enää viitsinyt höyrytyksen jälkeen omaan jalkaan laittaa. Vaikka tehdessä näitä on sovitettu montakin kertaa. Varsinkin toista tehdessä, piti ensimmäistä verrata myös jalassa.
Tässä ohjeessa oli ranskalainen kantapää. Se oli minulle ihan uusi tuttavuus. Ihan kiva oli tehdä ja yllättävän kivalta näyttääkin. Näitä sukkia on vain vaikea asetella nätisti minnekään muualle kuin jalkaan. Eli toivotaan kovaa käyttöä. Vaikka saapassukkina, jos ei muuten kelpaa. Itse olen kyllä työn jälkeen tyytyväinen. Näissä ei kiire näy läheskään niin paljoa kun pelkäsin. Yleensä kun alan hoppuilla, silmukat löystyvät. Nyt olen kyllä kiristänyt niin, että vieläkin näkyy etusormen päällä langan kohta. Hups.
Oli aika jännä höyryttää näitä. Näistä sukista nousi oikein kunnon lampaan haju. Tällaiselta haisivat märät villasukat ja lapaset minun lapsuudessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti