Sekä eiliset, että tämän aamuiset luukut ovat tuleet Piitsu 77 :lta. Jokaiselle oli oma luukku. Lapsille on kumpanakin aamuna ollut samalaiset muumi-askit, joissa on rusinoita ja kuivattuja hedelmiä. Minulla oli eilen suklaata ja tänään muumi-teetä.
Lapset olivat niin mielettömän onnellisia näistä muumi-askeista. Ja iloitsivat minunkin puolestani: "Äiti kato mitä sä sait. Suklaata. Vähän siistiä, sä sait suklaata joulukalenterista." Aamupuurot katosivat lautasilta ennätysvauhtia, kun sen jälkeen sai maistaa muumi-askista. Kumpikin säästi viisaasti vielä loput iltapäiväksi.
Tässä se jälleen kerran nähdään, eivät lapset tarvitse mitään ihmeellistä, ihan tavallinenkin käy. Voi kumpa siihen joskus oppisi luottamaan. Voi kun oppisi jättämään sen turhan hössötyksen pois.
Ihan samaan lankaan olen mennyt joululahjojen kanssa. Joka vuosi aloitan joululahjojen hankkimisin todella ajoissa. Tänäkin vuonna olin jotain hankkinut pojalle jemmaan ennen syyskuuta. Totesin, että syntymäpäivälahjoja on tulossa jo tarpeeksi eli jätän osan jouluksi. Varmasti jo niillä olisi pärjätty. Tyttö on toivonut Lego Friendsien isoa taloa ja kun sellaisen tarjouksesta löysimme "todella halvalla" niin ostimme sen. Kun ensimmäisen kerran paketoin lahjoja tytölle oli monta isoa pakettia, pojalle vain vähän jotain pientä. Siitä asti on jotenkin ollut takaraivossa ajatus, että täytyy pojalle vielä keksiä jotain pientä kivaa. Sitä pientä kivaa on sitten tullut osteltua vähän sieltä sun täältä. Kun tänään tein viimeisen tarkistuksen meidän lahjavuorelle niin tilanne olikin kääntynyt toisin päin. Tytölle oli edelleen ne samat isot paketit ja pojalle miljoona pientä. Nyt pitäisi vielä vähän jotain pientä etsiä tytölle. Vai pitäisikö sittenkään? Mitä jos vain antaisi olla?
Nyt toivottelen kaikille mukavat joulunpyhät ja kiireetöntä loppuvuotta. En tiedä kuinka paljon enää pääsen koneen äärelle. Loput luukut yritän blogata, mutta voi olla, että se tapahtuu puhelimella, joten mitään laadukasta ei ole luvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti