Vielä yksi juttu, ennen joulun viettoa.
Meillä on pojan kanssa ollut kissa-kuume jo pidemmän aikaa. Mutta kun tässä ehkä muuttokin joskus tulossa, eikä edes tiedetä minne, niin ei meille oikein kissaa voi ottaa. Ja vielä suurempi syy on se, että tyttö pelkää kaikkia karvaisia eläimiä.
Olen haaveillut pojalle sellaisesta FurReal-kissasta, mutta ihan ei ole budjetti siihen taipunut. Ja niitä kisuja ei kyllä ole alennuksessa näkynyt. Mutta ei se mitään kun on näin näppärä äiti. Minäpä sitten tein pojalle kissan (joulupakettiin).
Kissaa olen aloittanut tekemään jo ajat sitten. Muistelin, että jossain vanhassa SK:ssa on ohje virkattuun tai neulottuun kissaan. Pyysin lehteä äidiltä lainaksi, mutta ennen kuin äiti ehti sitä tuoda, huomasin, että minulla sattui juuri se numero olemaan itsellänikin. Siinä oleva kissa vain ei ollut mieluinen. Se makasi jotenkin kummallisessa asennossa. En onnistunut löytämään mieleistäni ohjetta. Ihme. Sellaisia ohjeita ei taida ollakaan, jotka mulle suoraan kelpais. Niinpä jälleen kerran tein "omasta päästäni".
Lankana tässä kisussa on Novitan Nalle, silminä ja nenänä napit. Tassuissa, hännässä ja korvien reunoissa on tukena mustaa piipunrassia (tai mitä askartelupunosta se nykyään onkaan). Kisua saa muotoiltua eri asentoihin. Ainoastaan tuo pää on vähän omituinen. Se nyt kenkottaa aina tuossa samassa asennossa mihin se on ommeltu. Ei voi enää mitään.
Kyllä melkein sydäntä riipaisi kääriä tämä kaveri pakettiin. Tuttu ja turvallinen, mukava ystävähän tästä kisusta on tullut sitä tehdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti