Viime viikko oli kaikin puolin rankka. Niinpä päätin jo alkuviikosta, että muistan vain ne hyvät hetket. Tosin olisi kannattanut vähän kirjoittaa ylös, mikä oli minäkin päivänä, koska enää niitä ei muista. Mutta tässä niitä sitten tulee. Ihan sekalaisessa järjestyksessä.
Last week were hard. So I decided to remember only the good moments. Here are some those.
On monday my girl noticed first sun flower. First it was just a bud, but then it open properly. I don't know why some our sun flowers didn't grow bigger. They are still pretty.
Taisi olla maanantai, kun tyttö huomasi ensimmäisen auringonkukan puhjenneen kukkimaan. Ensin vähäsen ja loppuviikosta jo oikein kunnolla. En tiedä miksi osa meidän auringonkukista jäi näin pieneksi. Kauniita ovat silti.
Seuraavana päivänä mukavan hetken tarjosi pieni sininen perhonen, joka viihtyi minun kotisandaaleissani. Olisikohan ollut keskiviikko, jonka mukavasta hetkestä ei voinut ottaa kuvaa. Saimme yksityisen lentonäytöksen. Olisiko ollut vielä noita Kauhavan Lentosotakoulun koneita, jotka taivaalla pörräsivät. Kuin kolme pientä hyttystä, mutta jyly oli valtava. Hienoja kieppejä tekivät.
On next day little blue butterfly stood on my sandals. And it was maybe wednesday when there were no chance to take a picture about our good moment. We saw some aeroplanes doing tricks. Those were maybe army planes. Those planes looked like little mosquitos on the sky, but the sound huge.
Torstain hyvät hetket koettiin vierailulla ystävien luona. Oli ihana katsella lasten höpöjä leikkejä. Koti matkalla käytiin seuraava keskustelu:
Tyttö: Mä meen isona naimisiin J:n kanssa.
Poika: Mä meen isona töihin J:n kanssa.
Tyttö: Niin mutta MÄ oon sen kanssa, ku mä oon sen kans naimisissa.
On thursday we had good time with friends. When we were going home kids were talking about another kid.
Girl: When I'm adult, I'm gonna marry J.
Boy: When I'm adult, I'm going to work with J.
Girl: Yes, but I am with him. Because we are married.
Pitkin viikkoa olemme ihastelleet luonnon taideteosta, josta oli lähes mahdoton ottaa valokuvaa. Viikonloppuna aamulla oli sen verran kastetta, että vihdoin saatiin tästä "virkkausmallista" ihania kuvia. Tai olisi kai siitä kunnon kameralla saanut kuvia enemminkin, mutta puhelimen kamera on tällaisissa aika toivoton.
During the week, we were admiring nature piece of art. It was almost impossible to take picture. Or it would have been easyer with good camera. With cellphone it was hopeless. But on weekend there were morning dew and we finally get those nice pictures.
Toivottavasti sitä osaisi nauttia enemmänkin tällaisista pienistä hetkistä. Ainakin tällä viikolla sama luonnon ihmeiden bongailu on jatkunut.
I hope we could enjoy more about these little miracles of nature. At least on this week we have continued this.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti