Voi kuinka ihanaa. Tämä paketti tuli kyllä aivan oikeaan aikaan. Tämä viikko on ollut jotenkin pitkä ja väsyttävä, vaikka samaan aikaan aika meneekin aivan liian nopeasti. Joka illalle on ollut jotain ohjelmaa ja vaikka olisi ollut kivaakin tekemistä, niin väsyy sitä silti.
Maanantaina tyttö oli kylässä kaverinsa luona ja me kävimme pojan kanssa kahdestaan kirjastossa. Hamstrasin monta ihanaa käsityökirjaa kun kerrankin sai vähän paremmin katseltua niitä. Yksi työ on jo aloitettukin, mutta siitä sitten joskus toiste. Ja taas vaan "to do"-lista kasvaa.
Eilen tuli viesti, että postissa odottaa paketti. Mitäs sitä enempää odottelemaan. Kurvasin heti lähikaupan kautta, mutta myöhään illalla vasta pääsin pakettia avaamaan.
Ja totta tosiaan SNY:ni on osannut kuukauden teeman mukaisesti haastaa minut. Nimittäin huovuttamisesta minulla on aika onnettomia kokemuksia. Mutta jos noita huopatossuja tulisi kuitenkin koitettua. Nimittäin ne voisivat olla kivat käytössä.
Huopasesta lankana minulla ei kyllä ole kokemusta. Jospa sen huopuminen on jotenkin vähän hallitumpaa kuin Puron, jota on olen joskus huovuttanut. Vaikka huovutin Purosta tehdyt jutut 30 asteen pikaohjelmassa muun pyykin kanssa, tulos oli todella yllättävä. Tarkoitukseni oli tehdä imetysaikana rinnanlämmittimet. Neuloin todella ylisuuret pyörylät. Pyykkikoneen jäljiltä ne olivat yli sentin vahvuiset ja halkaisijaltaan sellaiset, että päätyivät lasten leikkiastioiden kaveriksi pannunalusiksi. :)
Toinen kokeilu samassa koneellisessa oli pikkukukkaro. Siitäkin tuli todella minimaalinen. Kun olin venyttänyt sitä kaikin voimin, sain siitä sen kokoisen, että sinne mahtuisi ehkä yksi euron kolikko. Ja tältä se näytti kun otin sen pesukoneesta:
Harsin kukkaron sisään hienosti palan muovipussia, joka oli koneessa menettänyt värinsä ja ompeleetkin olivat purkautuneet.

