Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Lupauksia vuodelle 2014

Vuodelle 2014 lupaan:

-En aio tänä vuonna osallistua yhteenkään haasteeseen, kierrokseen, vaihtoon tai muuhunkaan. Jotenkin on tuntunut, että nämä kuormittavat nyt liikaa.
-Lupaan kuitenkin tehdä vuoden 2013 haasteet loppuun ja lähettää, vaikkakin myöhässä.
-Lupaan olla stressaamatta turhista, mikä tarkoittaa ehkä bloggaamisen vähenemistä. Se kun ei ole nyt tuntunut yhtä luontevalta, helpolta ja mukavalta kuin aiemmin. Jotenkin olen huomannut viettäväni paljon vähemmän aikaa koneella kuin ennen. Ehkä se on hyväkin.
-Jos se käsityöinto taas jostain löytyy, niin totta kai ne myös blogissa julkaisen. Sillä on ihana jakaa ideoita ja onnistumisia muiden kanssa. Varsinkin sellaisten ihmisten, jotka ymmärtävät sen työn mikä niiden eteen on tehty.


Ihanaa vuotta 2014 kaikille. On mukava huomata, että blogissa on kuitenkin joulukuussakin käynyt lukijoita, vaikka en ole mitään julkaissutkaan.

lauantai 28. syyskuuta 2013

Haasteita

Nappasin Elämän kevät -blogista tämän haasteen aikoja sitten. Tämä vain on ottanut "vähän" aikaa. Myöhemmin Osakainen haastoi minut. Tässä samassa siis vastaukset molempien kysymyksiin.

Ohjeet:
Tämän pienen haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.§
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa Poppanasta

1. Olen aika tuulella käyvä käsitöiden ja muiden suhteen.
2. Söin Provinssi-viikonloppuna karkkia varmaan 10 Jumbo-pussillista eli liikaa.
3. Tykkään syksystä toooodella paljon. Varmaan koska olen syntynyt syksyllä.
4. Minulla on monet kuitukärkikynät. Kaikki omissa rasioissaan värijärjestyksessä. Eikä niihin saa lapset koskea.
5. Minulla oli kouluikäisenä parvisänky ja säilytin siellä sängyssä ihan kaikkea. Minulla oli mm. sakset tyynyn alla.
6. Tykkään oleskella ja tehdä kaikenlaista lattialla. Ja mielellään mahallaan maaten. Aika usein makaan olohuoneen pörröisellä matolla ja katson televisiota.
7. Olen aika kova komentamaan lapsiani.
8. Nimimerkki Poppana ei liity käsitöihin vaan on tullut Tehotyttöjen Poppanan mukaan joskus 10 vuotta sitten.
9.Olin kesäkuussa ensimmäistä kertaa Jyväskylässä. Olin näyttelyn avajaisissa Suomen käsityömuseossa, sillä minun kuvaamani "lyhytelokuva" on siellä esillä.
10. Lempibändi tällä hetkellä on Sabaton. Iron Maiden on ikisuosikki. Näen molemmat tässä kuussa. Sabatonin ekan kerran ja Iron Maidenin ehkä... hmm... oisko 8. tai 9. kerta.
11. Valvoin taas AIVAN liian myöhälle.


Sannan kysymykset:

1. Mikä saa sinut suuttumaan?
Turha byrokratia

2. Valitse yksi kappale, joka saa sinut aina nauramaan.
Ai yksikö vaan? Nauramisesta en tiedä, mutta ihania, lämpimiä muistoja tulee mieleen Stratovariuksen Kiss of Judas -biisistä. Nykyään naurattaa lähinnä omien lasten versiot vaikkapa Sabatonista tai oivaltavat lastenlaulut.

3. Kun heräät aamulla, mikä on ensimmäinen ajatuksesi?
Miten kello voi olla jo noin paljon?

4. Minkälaisessa sosiaalisessa asemassa olet ystäviesi joukossa? Hauskuuttaja, sivustaseuraaja, pomo vai joku muu, mikä?
Olipas vaikea kysymys. Nykyään ei ole enää sellaista kaveriporukkaa kun kouluaikoina. Silloin olin se äänekäs hauskuuttaja, joka oli niin paljon äänessä, ettei se aina ollut edes hauskaa. Töissä olen se, jolle "sysätään" ohjeiden ja kaavakkeiden tekeminen. Mutta teen niitä mielelläni.

5. Osaisitko nimetä elämästäsi yhden ihmisen, joka varmimmin tuottaa sinulle pettymyksen? Nimeä ei tarvitse kertoa, mutta kiertäenkaartaen kerro esimerkkitilanne.
Kyllä osaan, mutta en osaa kyllä kertoa hänestä niin kiertäenkaartaen, etteivät tutut tunnistaisi kenestä on kyse. Nykyään tulen näistä pettymyksistä lähinnä surulliseksi.

6. Kummin päin wc-paperin kuuluu olla telineessä? Roikkuva osa seinään vai ulospäin?
Ulospäin.

7. Turhaudutko koskaan kaupassa, jos jotkin tuotteet ovat hyllyssä hujanhajan? Ethän ikinä järjestä hyllyjä ostostesi lomassa?
En kyllä järjestä. Isä oli ennen kaljakuskina ja järjesteli omalla kauppareissullaan juomahyllyjä. Ja tyttö on muuten vaan pakkomielteinen järjestyksestä niin, että muropaketit pitää laittaa hyllyn etureunaan vierekkäin.

8. Mikä on kaunein asia, mitä sinulle on sanottu?
Taas vaikea kysymys vaikka juuri olen viikon tehnyt kaikenlaisia toiminnallisia tehtäviä perheen kanssa vähän tähän liittyen. Ehkä se on jotain mitä lapset ovat sanoneet. Esim. "Äiti on niin turvallinen. Sisältä." Lasten kohteliaisuudet ovat aina niin vilpittömiä.

9. Huomaatko helposti tekstiä lukiessasi kirjoitusvirheet? Korjailetko niitä lehtien sivuille?
En tunnusta.

10. Jos sinusta tehtäisiin artikkeli, mikä sen otsikko olisi?
Kaikki harmaan sävyt

11. Osallistutko usein tällaisiin haasteisiin? Miksi ihmeessä?
Osallistun. Luulen aina, että se on tosi kivaa, vaikka oikeasti tuskatuttaa. Mutta toisaalta olen tällaisten haasteiden kautta löytänyt aika monta kivaa blogia.


Osakaisen kysymykset:

1. Jos saisit valita, minkä taidon tai lahjakkuuden haluaisit itsellesi?
Haluaisin hallita kehoni "täydellisesti". Olla tanssija tai akrobaatti. Kai sitä vielä voisi harjoitellakin ja kehittyä, mutta nyt on niin paljon kaikkea muuta tekeillä. Ei muka ehdi.

2. Mikä on lempivärisi?
Keltainen. Ja oranssi. Ja koko syksyn väriloisto.

3. Vuoret vai meri? -vai jotain ihan muuta?
Hmm... ehkä metsä. Metsäiset kalliot, mutta ei ihan vuori.

4. Mikä on vahvuutesi?
No kai se on se mielikuvitus.

5. Olisitko mieluummin Päivänsäde vai Menninkäinen?
Menninkäinen. Mä käytän aurinkolaseja. Aina.

6. Oletko onnellinen?
Tällä hetkellä en ehkä niin onnellinen kuin voisin olla. Juuri nyt elämässä on kuormittavia juttuja meneillään ja olen aika väsynyt.

7. Lammas vai vuohi?
En ymmärrä kysymystä? :) En tunne kumpaakaan hyvin.

8. Onko se lasi puoliksi täysi vai tyhjä? Vai eikö lasia ole ollenkaan?
Kai se enimmän aikaa on puoliksi tyhjä. Sitä täyttämistä ja pienistä pisaroista nauttimista täytyy opetella. Vähitellen, vähitellen...

9. Jos tekisit aarrekartan, millainen siitä tulisi? Vai etkö missään nimessä tekisi?
 Haluaisin tehdä, mutta kyllä tälle kuulle on tullut ihan riittävästi tuota toiminnallisuutta. :) Ja pitää olla varovainen siinä mitä toivoo, sillä toiveet voi toteutua.
En toivo rikkauksia, mutta toivon, ettei aina tarvisi kituuttaa ja laskea joka ropoa. Tai vastaavasti, ettei tarvisi joka rahaan liittyvästä asiasta tuntea huonoa omaatuntoa tai häpeää.
Yksi unelma on matkustaminen. Sitä toteutetaankin pieni pala kerrallaan. Ja myös niin, että tuodaan ulkomaita meille.

10. Millaista musiikkia mieluiten kuuntelet?
Raskasta. Mutta yhtälailla auton soittimessa soi tikulta Iron Maiden, Sabaton, Helloween kuin Mumford & Sons. Ja CD-hyllystä löytyy ties mitä nolouksia. Rakastan monenlaista musiikkia. Toisissa pysäyttää sanat, toisissa rytmi tai melodia. Pääasia, että iho nousee kananlihalle. Niin ja lasten kanssa lauleskellaan niin Ipanapa-levyjen lauluja, Hevisaurusta kuin Isoisän olkihattua ja Meksikon pikajunaakin. Ollaan lasten kanssa aikamoisia laulukirjoja.

11. Millaisen käsityön minä aloittaisin seuraavaksi?
Siis Osakainen vai? Hmm... villasukat. Joko valmiiksi raidallisesta langasta tai ihan omilla raidoilla, mutta ehdottomasti kirkkaissa syksyn väreissä.



Poppanan kysymykset:

1. Lempi vuodenaikasi? Miksi?

2. Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri nyt?


3. Jos nyt saisit yhden päivän itseäsi varten, miten sen käyttäisit?

4. Lempiharrastuksesi? Jos et osaa nimetä yhtä, niin saa sanoa montakin. :)

5. Mitä kieliä osaat tai mitä haluaisit osata?

6. Paras tapa rentoutua?

7. Mieluisin arkiruokasi?

8. Milloin olet viimeksi yllättynyt iloisesti?

9. Lempiherkkusi?

10. Kuka tai mikä inspiroi sinua?

11. Miksi pidät blogia?


Haaste lähtee:
Fannyn taloon
Silmukat ristissä
Anne-Marille
Elisalle
Essille

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Pistetään hyvä kiertämään

Huh huijaa... monta kirjoitusta ja aihetta on taas työn alla tänne, mutta jos nyt tämän yhden saisi edes tehtyä ja julkaistua. Koko syyskuu on ollut ja tulee olemaan aika rankkaa. En halua täällä blogissa niistä jutuista sen enempää kertoa. Mutta oikein sopivaan, vähän alakuloiseen päivään eilen osui TSISannan lähettämä hyvän kierrätys. Nyt on sitten minun vuoro laittaa se hyvä kiertämään. Eli kolmelle ensimmäiselle kommentoijalle olisi jotain itsetehtyä tiedossa vuoden sisällä jos osallistuvat myös hyvän kierrättämiseen ja jakavat tämän omassa blogissaan.


Kuva on huono kun on illan pimeydessä salaman kanssa otettu eikä tee oikeutta ihanalle muffini-kukkarolle, jonka Sannalta sain. Sannan mielestä tässä oli jotain... hmm... en muista mitä. Ja siksi sain vielä aivan uskomattoman ihania muffini-nappejakin. Mitään aivan näin ihanaa en uskalla teille luvata, mutta jotain on jo mielessäkin. Tietenkin jos jotain pientä tiettyä on mielessä niin toivoakin saa.
Nyt sitten kommentoimaan ja osoitteen voi lähettää tmk.tuominen @ gmail.com (ota välit pois).

Aikataulustakaan en uskalla luvata, muuta kuin, että tuskin syyskuun aikana. Nyt on tätä muutakin hässäkkää. Tänään sain pari blogiin liittyvää pakettia postiin. Saavutus sekin.

tiistai 19. helmikuuta 2013

Väliaika, kahvia ja pullaa...

Kyllä nyt tihkaisee noiden käsitöiden kanssa. Sukkaprojekti tihkaisee niin paljon, ettei huvita edes esitellä sitä täällä. Viimeksi on siis oltu taas kohdassa purkaa.
Aloitin sitten välikäsityönä vikkaamaan SNY:n lähettämästä villabambu-langasta patalappua. Valitsin kivan helpon mallin, jossa on "kohokuvioinen" pinta. Noh, se malli vain oli vähän liian helppo eli tylsä. Ei se ihan yhden Voice of Finlandin aikana tullut valmiiksi. Joten nyt se puolikas patalappu odottaa siellä kirjan välissä.

Jostain sain eilen päähäni aloittaa taas uuden työn. Kuvittelin kai, että se tulee tosi nopeasti valmiiksi. Se on siis sellainen välikäsityön välikäsityö. Tuolla käsityötuolissa sekin makaa keskeneräisenä. Ja tuli rannekin niin vietävän kipeäksi, etten tänään ole uskaltanut koskeakaan käsitöihin. Aloitin siis virkkaamaan tytön barbille takkia ilman ohjetta. Nyt sitten takkuan niiden olkapään kavennusten kanssa. Hoh hoi.
Ja samalla kun virkkasin sitä takkia, poika toivoi itselleen lisää virkattuja herkkuja ja tonki lankakassista lankoja. Tosi hienosti osasi pikkuinen valita laskiaispullaan punaista vadelmahilloksi, vaalean ruskeaa pullaksi ja valkoisen puuttuessa hailakan sinistä kermavaahdoksi. Harmi vain kun pojan mielestä se pulla olisi pitänyt tehdä siinä samalla valmiiksi. Uskaltaakohan sellaista aloittaa kun ei ole ohjettakaan. Jää taas vaan kesken.

Edit: Tässä vielä kuva, jossa näkyy vähän kaikkea. 7 veljestä langat kuuluvat sukkaprojektiin, patalappu pilkottaa kirjan välistä ja barbi sovittaa keskeneräistä takkia.

 

Tänään oli sellainen olo, että kyllä nyt jotain pitäisi päästä postaamaan ja mietin, mikä olisi sopiva välikirjoitus. Sitten muistin, että Purppura Perhonenhan haastoi mukaan DIY-haasteeseen.

"Haasteeseen kuuluu jakaa paras DIY-idea. Työ voi olla joku aikaisemmin tehty tai ihan tätä haastetta varten tehty. Lisäksi haaste tulee jakaa eteenpäin kolmelle blogille."

Minun "valtavan hieno ideani" on itsetehdyt nimilaput vessaan käsipyyhkeille. Nämä on tehty joskus vuosi sitten. Meillä kun ei ole mitään hienoa sisustusta muutenkaan, niin nämäkin on tehty lasten kanssa, lasten ehdoilla. Jokaiselle valittiin eri värinen pahvi tai paperi taustaksi. Sitten valittiin tarra tai muu kiva kuva (minulla on vanhassa konvehtirasiassa lehdistä leikeltyjä kuvia askarteluun) ja kirjoitettiin nimi. Lopuksi laput päällystettiin molemmin puolin kontaktimuovilla ja kiinnitettiin sinitarralla vessan seinään.
Itse voi tehdä myös paljon siistimpiä ja hienompiakin merkkejä, meillä näm tosiaan on tehty lasten toiveiden mukaan. Leimaamalla ainakin saisi vaikka mitä hienouksia.
Siitäkin nämä ovat käteviä, että näitä voi vaihdella tarpeen mukaan. Ensin siskoni asui meillä pari kuukautta työharjoittelun vuoksi viime keväänä. Hänelle tehtiin oma merkki. Myöhemmin keväällä meillä oli niitä Up With People -tyttöjä, joille tietenkin tehtiin oma merkki. Se on vähän kuin perheeseen kuulumisen merkki kun on oma pyyhemerkki.

Ennen talon myyntiinlaittoa ja tätä jatkuvaa näyttöön siivoamista meillä oli vessan seinällä myös yksi sanomalehdestä leikattu kuva pienen tekstin kera, tietenkin kontaktimuovilla päällystettynä ja sinitarralla kiinni. Teksti taisi mennä jotenkin tähän tyyliin: Kiinalaisen eläintarhan virtahepo saa hammaspesun kolme kertaa viikossa tautien estämiseksi. Ja kuvassa eläintarhan työntekijä harjaa varrellisella porstalla virtahevon hampaita. Eli hauskoilla lehtileikkeillä tai vaikka sarjakuvilla voi myös piristää noita pyyhemerkkejä. Yhdelle Viivi, toiselle Wagner, B Virtanen jne.



 Kuva on kammottavan huono, mutta kai tästä nyt tuon idean näkee. Lasten merkeistä en viitsinyt edes ottaa kuvia. Niissä näytti olevan hammastahnaa tai mitä lienee.

Mukaan haastan:
Kotomon (taas, mutta siellä on niin ihania juttuja muutenkin)
 


torstai 14. helmikuuta 2013

Kaunis Blogi

Sain Purppura Perhoselta tunnustuksen. Olenkin jo salaa vähän kaivannut jotain tunnustusta. Niitä kun nyt on ollut liikkeellä. Huomasin, että olen löytänyt aika monta uutta kivaa blogia näiden tunnustusten kautta. Ja huomasinpa juuri, että minäkin olen saanut uusia lukijoita. Anteeksi puusilmäisyyteni ja tervetuloa!





Tunnustuksen säännöt ovat: Minun pitää kertoa itsestäni kahdeksan paljastavaa asiaa ja jakaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle  blogin pitäjälle, joille kerron asiasta ja heidän tulee kopioida tuo kuvasymboli.

Ja sitten ne kahdeksan asiaa:

-Olen superlaiska. Nukun päiväunet aina kun se on mahdollista.
- Taidan olla nettiriippuvainen. :) Kone on melkein aina päällä ja puhelimellakin pääsee sukkelasti nettiin.
-Opin virkkaamaan vasta vuosi sitten.
-Koulussa en ollut hyvä käsitöissä tai kuvaamataidossa.
-Minusta piti tulla Kemisti tai Mikrobiologi, ei tullut kumpaakaan.
-Toisinaan kaipaan Turkuun.
-Opiskelen Kreikan kieltä kansalaisopistossa ja tykkään siitä.
-Haaveilen Disneyn Animators Collect prinsessanukeista.

Mitähän ne kahdeksan muuta blogia sitten voisivat olla? Vaikkapa...




perjantai 2. marraskuuta 2012

Postipäivä

Eilen mielessäni surkuttelin, etten voi nyt paljon postailla mitään. Kun kaikki on tähän aikaan vuodesta niin salaista. Olisi yksi ihana haastekin, johon minulla olisi jo ollut valmiina jotain, mutta en voi julkaista sitä, joten...

Pieni yllätys


 Jonkin aikaan olen ahertanut tuolla sohvalla ja muualla. Eilisen illan istuin suljettujen ovien takana toimistossa ja paketoin. Hyvin sainkin luukkuja pakettiin ja tänään sitten vein ison kasan postiin. Nyt näyttää jo hyvältä kalenterijuttujen kanssa. Vaikka omassa kalenterissa onkin vielä vapaita luukkuja. Niitä saa varata blogittomat ja joulukalenterittomatkin.

Luukkuja postiin lähdössä


Facebookissa on taas jotain uudistuksia meneillään ja juuri nyt näyttää huonolta kirpparien kannalta. Jos tämän hetkinen tilanne on pysyvä niin meidän supersuositut kirppariryhmät kyllä kuolevat kokoon. Se on sääli. Sieltä kautta on ollut helppo kierrättää vähän sitä sun tätä. Ja mikä parasta, ostajat ovat olleet läheltä eli postia ei ole juurikaan tarvinnut lähettää. Meidän lapsetkin jo leikkivät "hakijaa" keskenään. Tästä kirjoitan siksi, että tänään minä olin hakija. Ostin jotain superihanaa. Ainakin äiti tietää miten paljon tälläisiä aarrepusseja rakastan. Olisi ehkä sittenkin pitänyt ostaa kaikki kolme pussia, jotka tällä myyjällä oli tarjolla. Samalla lohdutti tieto, etten ole ainut nappihamsteri näillä main.

Aarrepussi



sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Neulearvuutus

Arkkikaupan haasteessa #32 aiheena oli lakuvärit. Osallistuin jo haasteeseen Geishalla, joka aivan sattumalta sisälsi noita lakuvärejä. Mutta niin kuin kävi pitsinkin kanssa, niin myös tämä lakuväri-haaste inspiroi minua enemmänkin. Mielessäni on ollut eräs työ jo pidemmän aikaa ja nyt valitsin siihenkin lakuvärit. Sopivan langan löytäminen ei ollut ihan helppoa. Nyt näkyy (ainakin novitalla) olevan kovasti pinnalla luonnonläheiset värit. Minä olisin kaivannut kirkasta pinkkiä. Mikään kovin kirkas tuo ostamani lanka ei ole. Ihan vain siksi, että oli tyydyttävä siihen mitä oli tarjolla. Lankakauppaan asti en tällä kertaa päässyt.

Nyt pääsette sitten arvuuttelemaan.

Mitähän tuosta kuvan alusta mahtaakaan tulla?

Oikein/lähimmäksi arvanneelle lähtee pieni palkinto.


Olihan outoa piiiitkästä aikaa tarttua puikkoihin. Neulominen tuntuu virkkaamisen jälkeen jotenkin hitaalta, kädet ovat kipeät aivan oudosta kohdasta ja oikean käden sivussa oleva kovettumakin alkoi taas vihoitella. Jos nyt tämän rutistaa valmiiksi ja sitten taas virkkaa.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kuninkaallista

Katsoin eilen illalla telkkarista Nuori Victoria -elokuvan, joka kertoo Ison-Britannian kuningatar Victorian lapsuudesta ja nuoruudesta. Ihana elokuva. Traaginen, jännittävä, mutta kuitenkin niin lämminhenkinen ja mukava.
Mikä olisikaan ollut parempaa puuhaa elokuvaa katsellessa, kuin viimeistellä tämä virkattu kruunu? Elokuva oli kyllä niin mukaansatempaava, että uutta virkkausta en voinut aloittaa siinä samalla.
Ohje löytyy Tyttö Kylmän Maan -blogista täältä. Ei ollut todellakaan helpoimmasta päästä tämä kruunu tehdä. Mutta tuli se vain valmiiksi ja suht siedettäväkin on. Vaikka taisin tehdä liian pienellä koukulla. Noiden amigurumien kanssa olen oppinut siihen, että pienempi koukku on parempi, mutta tässä koukun ja langan koko eivät oikein istuneet yhteen. Lanka on Novitan Minikerät pussista. Kun en missään nimessä halunnut tehdä vaaleanpunaista tästä kruunusta. Tuo hempeä sininen istuu minun silmääni paremmin.
Tärkätä tuo kruunu vielä täytyy. Aika hyvin sain sen kuvaan aseteltua, mutta jos vähänkin heilahtaa niin nuo kruunun sakarat lörpsähtävät alaspäin. Tärkkäämisestä on aika huonoja kokemuksia. Tai en muista koskaan itse tärkänneeni mitään, mutta tärkkäämisestä tulee aina mieleen yksi äidin tekemä pitsiliina, jonka hän tärkkäsi sokeritärkillä. Siitä tuli frisbee.
Tässä näitä elokuvan loputtua, yön hämyssä, otettuja kuvia.
Osallistun tällä myös Arkkikaupan haasteeseen #30. Se melkein pääsi unohtumaan. Mutta eikös tämäkin nyt jonkin sortin pitsiä ole?

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Arkkikaupan haaste #29

Arkkikaupan haaste #29 on ensimmäinen arkkikaupan haaste johon osallistun. Arkkikaupan Anne ja syynä siihen, että löysin kaikenlaisia kortti- ja askartelublogeja ja askartelu alkoi polttaa minuakin. En vain vieläkään tajua miten niitä kaikkia ihanuuksia voi osata tehdä? Miten ja missä aikuinen ihminen voi oppia askartelemaan? No täällä mennään nyt yritys ja erehdys metodilla. Ja perhos-aiheiseen haasteeseen osallistun leimailuilla, joista osan on värittänyt 5v tyttöni. Jospa tästä askartelusta saataisiin meille tällainen tyttöjen yhteinen harrastus.

Keiju ja perhosia

Tytön värittämä

Keiju, perhosia ja pupunen

Tämä on aivan ihana. Tyttöni väritti tästä kaverilleen synttärikortin sillä välin kun itse puhuin puhelimessa. Hän oli myös ihan omatoimisesti lisännyt kuvaan muutamia tarratimantteja. Taitaa olla parempi kortintekijä kuin äitinsä.

Sininen keijukainen

maanantai 28. toukokuuta 2012

Ensimmäinen blogihaasteeni

MiEiVi haastoi minut. Tämä on ensimmäinen blogihaasteeni ja kieltämättä aika vaikea toteuttaa. Minun täytyy vastata 11 haastajan esittämään kysymykseen ja haastaa 11 muuta vastaamaan minun tekemiini 11 kysymykseen. En viitsi tätä haastetta pyörittää kovin pienellä piirillä, joten ei minulla ole kovin montaa haastettavaa. No 2 nyt ainakin, siitä on hyvä lähteä. Jos joku muu satunnainen kulkija haluaa ottaa haasteen vastaan niin antaa palaa vain.


1.       Kuka opetti sinulle käsityön alkeet? Opetti luomaan silmukat tai tekemään ketjusilmukoita tai ompelemaan?

Kun olin pieni, äiti ompeli tosi usein. Olimme talon yläkerrassa kaksin. Äiti ompeli ja minä leikin. Kun olin vähän isompi, äiti teki kanavatöitä ja innosti minutkin kokeilemaan. Sen jälkeen olemme tehneet yhdessä ristipistoja ja neuloneet. Eli äiti on minun innostajani käsitöissä, ja äidille soitan aina kun jossakin käsityössä on pulmakohta. Koulussa inhosin käsitöitä. Kunnon käsityövaihde lähti päälle vasta talouskoulussa.

2.      Minkä taidon haluaisit oppia (käy mistä asiasta tahansa)?

Juuri nyt en oikein tiedä. Tuo kauan haaveilemani virkkaus alkaa olla hallussa (edes vähäsen) ja kreikankielen opintoja vuosi takana.

3.      Onko jokin unelma toteutumatta - jos, niin mikä?

Kyllä on. Meillä viikon verran asustelleet Up With People –nuoret jättivät jälkeensä valtavan kaipuun reissuun. Silloin kun olin sen ikäinen, en kaivannut yhtään Interrailille. Nyt sitten haaveillaan aikuisten interrailista miehen tai ehkä koko perheen kanssa.

4.      Paras kesämuistosi 

Vaikea sanoa mikä olisi parasta, mutta ehdottomasti minun parhaisiin kesämuistoihin liittyy mökki ja pyörä. Teini-ikäisinä vietimme kaverini kanssa joka kesä useamman viikon mökillä kahdestaan. Matkat kuljimme pyörillä, yleensä yöllä. Parhaimpina päivinä kilometrejä taisi kertyä mittariin yli 100. Yhden kerran saunoimme yöpyöräilyn päälle kuudelta aamulla ja saunan jälkeen katselimme aurinkoa, joka oli jo aika korkealla taivaalla.

5.      Kamalin kesämuistosi

Varmaan sitten se kun meinasin Norjassa jäädä huoltoasemalle. Olimme autoreissussa pohjoisessa ja huoltoasemalla meitä kiellettiin nousemasta autosta. Nousin kuitenkin ja menin äidin perässä huoltoasemalle sisälle. Onneksi ehdin nähdä vilaukselta auton perän ja juuri samalla hetkellä vanhempani tajusivat minun puuttuvan kyydistä. Isäni on naureskellut monet kerrat, etten ole tainnut sen jälkeen niin lujaa juosta koskaan.

6.      Mikä saa sinut tulistumaan?

Melkein mikä vain. Olen tosi herkkä hermostumaan.

7.      Entä leppymään?

Aika. Ja vain aika. Jos minua yrittää liian aikaisin lepytellä, suutun vielä enemmän.

8.     Mielestäsi turhin julkkis

Kaikki ne viidakon tähtöset. Ketä ne edes on?

9.      Lempi musiikkisi

Ei tälläsiä saa kysyä! Ennen olin ehdoton hevari ja hyvin tarkka siitä etten edes vahingossa kuunnellut mitään muuta. Nykyisin kuuntelen paljon yleX:ää radiosta eli uutta musiikkia tulee kuunneltua. Silti ehdoton suosikki on IRON MAIDEN. Ja Avenged Sevenfold.

10.  Paras vuodenaika

Syksy. Johtuu ehkä siitä että olen syntynyt syksyllä. En tiedä mikä siinä viehättää.

11.  Miksi bloggaat?

Toivoisin, että nuo pikkuiset virkkaamani kaverit toisivat iloa muillekin kuin minulle. Ja joku voi mahdollisesti löytää tätä kautta uuden kodinkin.


Haasteen saavat nyt Anne ja Krista ja tässä tulevat kinkkiset kysymykset:


1.   Mikä teki sinut onnelliseksi/iloiseksi tänään?
2.   Millä tavoin olet viimeksi ilostuttanut jotakuta muuta?
3.   Mikä sinusta piti tulla kun olit pieni?
4.  Tuliko?
5.   Mitä sellaista sinulle on tapahtunut, josta olet aiemmin sanonut ”ei koskaan”?
6.   Mieluisin käsityö/askartelu?
7.  Turhauttavin tekeminen?
  8.   Pahe, josta haluaisit päästä eroon?
     9.  Mistä asiasta/taidosta/teosta olet itsessäsi ylpeä?
10. Paras kesämuistosi viime kesältä?
11. Mitä odotat tulevalta kesältä?


Koville otti, mutta siinä se nyt on.