Yllätys, yllätys!

Kyllähän minä sen yllätyskerän olen jo auki kerinyt. Mutta kuten sanoin, halusin tehdä sen rauhassa ja nautiskellen. Ihanasti se oli keritty. Hyvin olivat yllätykset sisällä piilossa.

Ylhäällä vasen on lähtötilanne, jonka te jo olettekin nähneet. Oikealla ensimmäinen väliaikakuva. Tuon verran oli jo lankaa kerittynä, eikä vieläkään oikein näkynyt mitään uutta. Alhaalla jo pilkistelee vähän jotain, mutta edes suklaapatukka ei ole kerästä vielä irronnut.

Lähtihän se suklaapatukkakin viimein kerästä irti. Sen kaveriksi lähti aski Muumi-pastilleja ja muutama suloinen kissa-nappi. Mutta voi miten monta yllätystä tuo alhaalla oikealla oleva kerä vielä sisälsikään.

Ylhäällä vasemmalla on kuva, jossa keskellä vähän pilkotta jotain valkoista kerän sisältä. Taas siis joku uusi kulma. Miten paljon tavaraa tänne kerään oikein mahtuu? Ainakin lisää Muumi-karkkeja ja ihana pinkki kynsilakka.

Kerästä hyppäsi vielä yksi erilainen kisunappi ja viimeisenä oli kirje. Oikealla alhaalla koko lokakuun yllätyskeräpaketin sisältö.

Ja arvatkaapas mitä. Tuosta kerästä on sukka jo hyvällä mallilla. Roosa Nauha -ohjekirjasen kolmen kerän pitsisukka ei ole ollenkaan niin haasteellinen kuin tuo kolme kerää antaa ymmärtää. Hyvin voi tehdä tv:tä katsoessa. Silmäilin jo sitä ostamaani valkoistakin kerää ja yhtä ohjetta siitä. Kyllä on ihanaa kun on saanut näin ihanan inspiroivan neuleystävän ja jaksaa taas paneutua käsitöihin. En vaan tiedä kenelle noita sukkia teen. Tuntuu etten malta itse niitä pitää kuitenkaan, mutta en malttaisi antaa poiskaan. Voiskohan ne kehystää ja laittaa seinälle?

I-HA-NA SNY

Tänään on paistanut ihanasti aurinko. Harmi vain kun olin tänään sellaisessa työpisteessä mihin paistoi ihan suoraan se aurinko jopa sälekaihtimien läpi. Kun pääsin töistä alkoi pää olla jo aika kipeä. Minulle taitaa olla kehittymässä migreeni kun tänäänkin pää oli vasta vähän kipeä kun rupesi jo oksettamaan. Onneksi ei tarvinnut oksentaa. Kofeiinia, särkylääke ja pikkuiset tirsat. Päänsärky oli tiessään.

Lasten kanssa tehtiin "pikkuinen" kirpparikierros. Siitä tulossa oma postauksensa kunhan ehdin. Kotimatkalla haettiin postista mun lähetys, joka ei ollut mahtunut postilaatikkoon. Tai oikeasti kyse taitaa olla siitä, että postinkantajat ei jätä lukitsemattomaan laatikkoon tällaisia lähetyksiä. Parempi niin, eipä joudu muiden käsiin. Luulin olevani menossa hakemaan yhtä ihan toista juttua, mutta sehän olikin jo ihana SNY:ni joka oli minua muistanut lokakuun paketilla.

Lähikaupan postissa näytti virkailijakin olevan vähän kateellinen näin sädehtivästä paketista.

Ja voi mitä ajatuksenlukua SNY:ltäni jälleen. Ihan uskomatonta. Eilen, kun tämä yllätyskerä on ollut jo matkalla meille, näin näistä Taito-yhdistyksen Roosa Nauha sukkalangasta ja ohjevihosta kuvan facebookissa ja jaoinkin sen. Ajattelin, että pitää muistaa käydä Rustoopuorissa tai jospa näitä olisi myynnissä viikonlopun käsityömessuilla.

Kerästä pilkistävän suklaan lisäksi kerä rapisee kun sitä heiluttaa ja muhkurainenkin se on. Tänään en ehdi muuta kuin rapistella kerää ja huomenna alkaakin jo ne käsityömessut... voi että. Pitäisi saada lisää tunteja vuorokauteen. Tästä kerästä tulossa siis ainakin toinen postaus vielä.

Tällä hetkellä puikoilla on kettulakki pojalle kettuhuivin kaveriksi. Suunnittelin vuorittavani sen, jotta menisi talvellakin. Mutta mitä vuoriksi? Ensin ajattelin ohutta fleeceä. Mutta en haluaisi "pilata" ihanaa villalakkia fleecellä. Mitä oli ennen fleeceä? Huopaa? Joustofrotee voisi muuten olla hyvä, mutta se ei taida pitää tuulta yhtään. Saa nähdä keksinkö messuilla jonkun ratkaisun vai joudunko taipumaan fleeceen. Heitelkääs nyt ideoita kehiin te muutkin.

Ei kyllä olisi tuossa pahimmassa päänsärkyvaiheessa voinut arvata miten hyvä päivä tästä vielä tuleekaan.

Tässä vielä kettuhuivi in action. Meillä on tontin nurkalla tuollainen iso kivi, minkä lapset ovat nimenneet tarkkailukiveksi. Sieltä on hyvä tarkkailla naapureita. :)