tiistai 11. syyskuuta 2012

Paras lahja

Viime viikonloppuna juhlittiin meidän nuorimmaisen synttäreitä. Eikä ole enää kovinkaan kauaa siihen kun itsellä pyörähtää ihan uusi kymmen mittariin. Mumma toi jo lapsen synttäreille minullekin "lahjan". Hänelle tarpeettomaksi jääneitä ohuenohuita virkkauslankoja. Aivan ihanaa.  Hän vähätteli noita lankoja, että heitä vaikka roskiin, jos et niistä kehtaa mitään tehdä. En kyllä varmana heitä. kyllähän noista tekee vaikka mitä. Pari ihan aloittamatontakin isoa kerää tuossa oli. Harmittelin aikaisemmin, että ostamani novitan virkkauslanka osoittautui aika valjuksi väriksi. Vähän sellaiseksi, mikä ei käy oikein minkään kanssa. Nyt on vähän valinnanvaraa jo. Mumma ei enää jaksa tuollaisista ohuista langoista mitään tehdä. Mutta nyt tulivat kyllä ihan oikeaan osoitteeseen. Ette arvaa kuinka huvittaisi jättää tuo neulearvuutuksen työ kesken ja virkata taas pitsiä. Neulearvuutukseen kannattaa vielä käydä jättämässä oma arvaus, sillä täydellisen oikeaa vastausta ei vielä ole tullut, vaikka lähellä pyöritäänkin. Ja kyllä se varmaan täytyy ensin loppuun tehdä kun tarpeeseen tulee.
Muovipussillinen houkuttelevia lankoja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti